Joannan blogi: Auto – tuo oman elämän luostari

Pari viikkoa sitten oli hässäkkäpäivä. Heti aamusta alkoi juokseminen. Lapset tarhaan, asioita hoitamaan, rautakauppaan, ruokakauppaan, palaveri, ruoantekoa ja sitten jättimäisen siivousurakan kimppuun. Ja kohta taas lapset tarhasta, puhelin soi vähän väliä ja bensakin melkein loppui kesken ajoa. Huh huh.

Minä, joka olen aina seurankipeä ja sosiaalisesti hyvin aktiivinen, huomasin että nyt oma aika tekisi hyvää. Puoli seitsemältä illalla, hetken mielijohteesta, päätin hypätä ah, niin ihanan hiljaiseen ja tylsään Toyotaani. Lähdin ajamaan Lahteen, Jokimaan raviradalle katsomaan, kun kaksi osa-omistamaani hevosta juoksi kilpaa illan lähdöissä. Ajoin kaikki ne täydelliset 105 kilometriä kotipihasta Jokimaalle hyvin levollisissa tunnelmissa – vain radion kovasta volyymista nauttien.

Okei, hevoset ne vasta järjestivätkin todellisen ”nautinnon” omistajalleen. Toinen oli melkein viimeinen ja toinen hylättiin loppusuoran laukasta, mutta hälläväliä tässä kohtaa. Ostin kahvin ja pahvimuki kourassa ajelin hiljentynyttä moottoritietä pitkin kotia kohti, edelleen hyvin levollisissa fiiliksissä.

—

Toinen tilanne sattui ihan muutama päivä sitten. Hyvän ystäväni Heidi Sohlbergin kanssa lähdimme yhdessä työmatkalle Heidin sporttisella Mercedes-Benz CLA Shooting Brake -autolla. Monesti puhutaan ja puhutaan siitä, kuinka pitäisi nähdä ja milloin kerkeisi käydä kahveilla, käydä kylässä ja niin edelleen.

No, ne aikataulut on vaan niin pirun hankala lyödä yhteensopiviksi, niin tässäkin taas auto pelasti tilanteen. Siinä me Heidin kanssa nautiskeltiin aamusumpit autossa, samalla kun päivitettiin toistemme kuulumisia. Hälinästä tai kiireestä ei ollut tietoakaan. Kaiken lisäksi Heidin menopeli on varsin kiva tapaus. Tosi vakaa ja turvallinen. Tiedän tämän ihan omastakin kokemuksesta, sillä paluumatkalla vaihdettiin kuskia puolessa välissä. Ajo-ominaisuuksiltaan Mersu saa pelkkää plussaa, ainakin näin naiselta.

—

En varmasti ole ainoa, jolle auto on tärkeä, muutenkin kuin vain kulkuneuvona. Se toimii monelle myös toimistona. Ihmiset, jotka liikkuvat paljon työssään ja kulkevat asiakkaiden luona, auto on liikkuva konttori.

Ja sitten jos ei puhuta työmaailmasta, niin auto on tavallaan myös oman elämäsi luostari. Saat itse päättää ketä tulee kyytiin, voit halutessasi järjestää omaa aikaa – nämä ovat monesti mahdollista vain autossa. Kun haluat olla hetken pois todellisuudesta, niin autolla voit ajaa minne vaan. Ja kirsikkana kakussa vielä se, että monet, itseni mukaan lukien, nauttivat ajamisesta – Toyota Avensiksenkin ratissa.

—

Tänä iltana klo 22.40 alkaen Maikkarilla nähtävässä Teknavin viidennessä jaksossa nähdään ex-alppinisti Kalle Palanderin hauskaa pohdintaa siitä, saako hienolla autolla myös huomiota – ja nimenomaan naisilta.

Eli voidaanko siis jatkaa tuota aikaisemmin kirjoittamaani kappaletta auton tärkeydestä eri elämän osa-alueilla, myös lisäämällä listaan se, että auto saattaa toimia jopa itsetunnon kohottajana? Toki kai se voi myös latistaa sitä. Jos vaikka ajaa vanhalla rämisevällä Ladalla…

Ja hei, Rahka-Reinikainen on ottanut selvää, voisiko älypuhelimien akun keston parantamiseen löytyä jotain ratkaisuja? En itsekään vielä tiedä mikä on lopullinen vastaus, joten ihan pakko katsoa Teknavi tänään. Kato säkin.