Rikollisuus on yhteydessä psykopatiaan, mutta kaikki psykopaatit eivät ole rikollisia, oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo sanoo Rikospaikka-ohjelmassa.
Psykopatian tunnistaminen ei ole yksinkertaista, eikä psykopatian piirteitä välttämättä tunnista ihmisestä, jos hänen kanssaan on tekemisissä vain pintapuolisesti.
Kyseessä on vaikea persoonallisuuden häiriö, joka on aikuisiällä varsin pysyväisluonteinen tila, Laajasalo kertoo.
– Ihminen jolla on psykopatian piirteitä, ei juurikaan koe syyllisyyttä tai empatiaa muita ihmisiä kohtaan ja hänen tunne-elämänsä on muutenkin aika pinnallinen muihin ihmisiin verrattuna.
Myös elämäntyyli ja käyttäytyminen ovat poikkeavia muihin ihmisiin verrattuna.
– Siinä näkyy sellainen impulsiivisuus. Myös antisosiaalisuus ja rikollinen käyttäytyminen liittyvät psykopatiaan hyvin vahvasti.
Vaikka rikollisuus on tilastollisesti yhteydessä psykopatiaan, kaikki psykopaatit eivät ole rikollisia, Laajasalo muistuttaa.
Jo lapsilla voi ilmetä tunnekylmiä piirteitä, kuten syyllisyyden puute, katumuksen puute tai empatiakyvyn puute. Laajasalo huomauttaa kuitenkin, että lasten kohdalla tulee välttää puhumasta psykopatiasta, sillä se on sanana hyvin leimaava.
Lapsen käyttäytymisestä ei kuitenkaan pidä vetää hätiköityjä päätöksiä. Yksittäiset tilanteet eivät vielä kerro tunnekylmyydestä, sillä tunnekylmät piirteet ilmenevät monenlaisissa eri tilanteessa.
– Kyse on siitä, että lapsi näyttää olevan katumaton ja näyttää olevan vaikeuksia kokea empatiaa toisia kohtaan useammassa eri kasvuympäristössä ja pidemmän aikaa.
Tunnekylmiä piirteitä voidaan pitää riskitekijänä, mutta niiden ilmeneminen ei automaattisesti tarkoita, että lapsesta kasvaa aikuisena psykopaatti tai rikollinen. Jos lapsessa havaitaan tällaisia piirteitä, niihin voidaan yrittää vaikuttaa.
Katso koko haastattelu ylläolevalta videolta.