Jimmie Åkesson on puoluejohtaja, isä ja jalkapallofani, jolla on uhkapeliongelma – pelasi puolessa vuodessa yli 50 000 euroa

MTV uutisten erikoislähetyksessä ruoditaan Ruotsin vaalien tulosta ja sen merkitystä. Katso video!

Jimmie Åkesson syntyi 17.5.1979 Bromöllan kunnassa Skånessa Etelä-Ruotsissa yrittäjä- ja sairaanhoitajavanhemmille. Hän varttui Sölvesborgissa lähellä syntymäkuntaansa mutta naapuriläänin Blekingen puolella.

Sölvesborg on noin 17 000 asukkaan pikkukaupunki, joka on viime aikoina saavuttanut kuuluisuutta nimenomaan Åkessonin kotipaikkana.

Vastusti EU-jäsenyyttä alusta asti

Åkesson kiinnostui politiikasta jo varhain ja liittyi Ruotsin keskustaoikeiston pääpuolueen eli Maltillisen kokoomuksen nuorisojärjestöön vuonna 1994.

Hän ei kuitenkaan tuntenut kokoomusta poliittiseksi kodikseen sen EU-myönteisyyden takia eikä viihtynyt puolueessa pitkään.

Åkesson vastusti alusta alkaen Ruotsin EU-jäsenyyttä ja alkoi etsiä oikeistolaista puoluetta, joka jakaisi hänen EU-vastaisuutensa. Tuohon aikaan Ruotissa sekä vihreät että vasemmistopuolue vastustivat EU-jäsenyyttä, mutta ne eivät tulleen Åkessonille kysymykseen.

Hän löysikin pian tuohon aikaan kannatukseltaan täysin marginaalisen ruotsidemokraatit ja liittyi puolueen nuorisojärjestöön alkuvuodesta 1995. Ruotsidemokraattien kannatus oli syksyn 1994 valtiopäivävaaleissa ollut 0,24%.

Ei tietoa natsiyhteyksistä

Vuonna 1988 perustettu ruotsidemokraatit sai alkunsa uusnatseja lähellä olleena ääriliikkeenä.

Puolueella oli yhteyksiä äärioikestolaiseen alakulttuuriin ja ainakin yksi puolueen tuolloisista johtohahmoista oli ollut vapaaehtoisena Natsi-Saksan SS-joukoissa toisessa maailmansodassa.

Puolue kampanjoi iskulauseilla kuten "Ruotsalainen Ruotsi" ja "Auta maahanmuuttajat takaisin kotiin".

Åkesson on nuorehkosta iästään huolimatta kirjoittanut jo omaelämäkertansa. Teos kantaa nimeä Satis polito ja se ilmestyi vuonna 2013.

Kirjassaan Åkesson kertoo, että nimenomaan ruotsidemokraattien EU-vastaisuus vetosi häneen. Ruotsi liittyi EU:n jäseneksi samana päivänä Suomen ja Itävallan kanssa eli 1.1.1995.

Åkesson sanoo, ettei hänellä puolueeseen liittyessään ollut mitään tietoa puolueen uusnatsiyhteyksistä.

Valtuutetuksi jo nuorena

Åkesson toimi alusta alkaen aktiivisesti ruotsidemokraateissa. Hänet valittiin puoluehallituksen varajäseneksi jo vuonna 1997, jolloin hän oli vain 18-vuotias.

Ensimmäisen suuren vaalivoittonsa hän saavutti vuonna 1998, jolloin hänet valittiin kotikuntansa Sölvesborgin kaupunginvaltuustoon.

Åkesson aloitti opiskelunsa Lundin yliopistossa vuonna 1998 ja muutti pois lapsuudenkodistaan. Hän opiskeli muun muassa valtio-oppia, kansantaloustiedettä ja teoreettista filosofiaa. 

Åkessonia pidettiin yliopistopiireissä rasistina. Hän löysi kuitenkin yliopistosta samanmielistä seuraa. Yliopistoaika vaikuttikin ratkaisevasti Åkessonin tulevaisuuteen.

Kaikki yliopistokaverit merkittävillä paikoilla

Åkesson perusti ruotsidemokraattien opiskelijajärjestön neljän opiskelutoverinsa kanssa, jotka kaikki olivat ruotsidemokraattien jäseniä.

Opiskelijajärjestö muun muassa osoitti kunnioitustaan äärioikeiston suosimalle Ruotsin kuninkaalle Kaarle XII:lle ja Itävallan hallitukseen vuonna 2000 nouseelle oikeistopopulistiselle vapauspuolueelle.

Åkessonin opiskeluvuosien ystävät Lundin yliopistosta ovat sittemmin kaikki nousseet merkittäville paikoille puolueessa.

Åkesson nousi ruotsidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtajaksi vuonna 2000 ja jatkoi tehtävissä vuoteen 2005.

Hänen jälkeensä nuorisojärjestön puheenjohtajaksi tuli ruotsinsuomalainen Martin Kinnunen. Myös Kinnusesta tuli sittemmin kansanedustaja.

Åkesson valittiin puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2005. Tuolloin hän omistautui lopullisesti puoluetyölle ja jätti yliopisto-opintonsa.

Uudisti puolueen ilmeen ja ohjelman

Åkesson pyrki alausta saakka modernisoimaan puoluetta ja tuomaan sen lähemmäksi Ruotsin politiikan valtavirtaa. Åkessonin johdolla puolueen ohjelmasta poistettiin muun muassa vaatimus Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuutajien pakkopalauttamisesta.

Jo aiemmin ohjelmasta oli poistettu muun muassa vaatimus kuolemantuomion käyttöönotosta Ruotsissa ja pankkien sekä vakuutusyhtiöiden kansallistamisesta.

Åkesson myös vaihdatti puolueen logon. Äärioikeistolaiseksi koettu soihtu vaihtui sinivuokkologoon.

"Demokraattinen kansallismielinen puolue"

Åkessonin johdolla puolueesta on erotettu kymmeniä jäseniä rasismista syytettynä. Vuonna 2012 Åkesson julisti, että puolueessa vallitsee "nollatoleranssi rasismia ja ääriajattelua kohtaan."

Åkessonin ansiona pidetään sitä, että ruotsidemokraatit on nyt varteenotettava vaihtoehto noin viidennekselle ruotsalaisista äänistäjistä.

Hän on puheenjohtajana tehnyt ankarasti töitä puolueen julkisuuskuvan siistimiseksi.

Nykyään ruotsidemokraatit luonnehtii itseään demokraattiseksi kansallismieliseksi puolueeksi. Puoluetta on kuvailtu myös kansalliskonservatiiviseksi.

Ruotsidemokraatit haluaa rajoittaa maahanmuuttoa ja ajaa muun muassa rikoksista tuomittujen rangaistusten koventamista. Puolue haluaa myös järjestää uuden kansanäänestyksen Ruotsin EU-jäsenyydestä.

Koko nuorisojärjestö erotettiin

Åkessonin tiukan linjan seurauksena puolueesta erosi kymmeniä jäseniä, joita syytettiin rasismista. Kampanja huipentui vuonna 2015 siihen, että puolue päätti lopettaa kaiken yhteistyön nuorisojärjestönsä kanssa.

Samaan nuorisojärjestöön Åkesson oli liittynyt 20 vuotta aikaisemmin sen EU-vastaisuudesta vakuuttuneena. Erottamista perusteltiin sillä, että joillakin nuorisojärjestön jäsenillä oli yhteyksiä uusnatsistisiin ja äärioikeistolaisiin järjestöihin.

Åkessonin uudistustyö näyttää tuottaneen tulosta, sillä hänen johtajakaudellaan puolueen kanntus valtiopäivävaaleissa on kasvanut tasaisesti.

Kannatus noussut tasaisesti

Åkessonin tullessa puheenjohtajaksi kannatus oli 1,44 prosenttia. Ensimmäisissä Åkessonin johtaja-ajan vaaleissa kannatus nousi heti 3,4 prosenttiin.

Vuonna 2010 puolue pääsi valtiopäiville 5,7 prosentin kannatuksella ja vaa'ankieliasemaan vuoden 2014 vaaleissa 12,86 prosentin kanntuksella.

Eilisillä vaaleissa kannatus nousi jo 17,6, mikä tekee puolueen sivuuttamisesta hallitusneuvotteluissa vaikeaa.

Avovaimo, poika ja kolme kissaa

Åkesson on kihloissa vuonna 1989 syntyneen puolisonsa Louise Erixonin kanssa. Heillä on vuonna 2013 syntynyt poika sekä kolme kissaa.

Myös Erixon on ruotsidemokraattien aktiivi ja sellainen jopa toisessa polvessa. 

Åkessonin kihlattu toimii Sölvesborgin kaupunginvaltuustossa ruotsidemokraattien valtuustoryhmän johtajana. Hänen äitinsä Margareta Larsson oli ruotsidemokraattien kansanedustajana vuosina 2010-14.

"Ehdimme tuskin puhua toisillemme"

Åkesson valitteli viime kuussa vaalien alla, että kansanedustajan ja puoluejohtajan tehtävien takia hänellä jää vain niukasti aikaa perheelleen.

Åkesson asuu tehtäviensä takia Tukholmassa, muu perhe etelärannikon Sölvesborgissa.

– Ehdimme hädin tuskin puhua toisillemme, Åkesson sanoi Expressenille viime kuussa.

Kärsii peliongelmasta

Åkessonin harrastuksiin kuuluu uhkapelaaminen. Hän on pelannut aktiivisesti ja suurilla summilla nettikasinoissa.

Summat ovat olleet niin suuria, että ne ovat aiheuttaneet ihmetystä Ruotsin tiedotusvälineissä ja arveluita siitä, että kyse ei ole pelkästään harrastuksesta vaan henkilökohtaisesta ongelmasta.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT raportoi Åkessonin hävineen vuonna 2014 noin puolessa vuodessa jopa puoli miljoonaa kruunua eli noin 55 000 euroa.

Tuolloin asiantuntijat arvioivat ruotsalaisissa tiedotusvälineissä Åkessonin kärsivän vakavasta peliongelmasta, johon hänen pitäisi etsiä hoitoa.

Åkesson on itsekin myöntänyt kärsineensä peliongelmasta ja kertonut suurtappioden toimineen herätyksenä hänelle ja Erixonille, joka oli myös osallistunut pelaamiseen.

Ollut sairauslomalla myös työuupumuksen vuoksi

Åkesson on kärsinyt poliitikon uransa aikana myös työuupumuksesta. Hän oli uupumuksen takia useita kuukausia sairauslomalla talvella 2014-15 eli juuri peliongelmakohun jälkeen.

Åkesson harrastaa myös golfia ja seuraa aktiivisesti jalkapalloa. Hänen suosikkiseuransa on kotikaupungin Sölvesborgin oma joukkue Mjällby AIF, joka pelaa Ruotsin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla.