Kotitalous- ja yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita on kiristetty EU:ssa ja Suomessa. Eräs keino lisätä jätteiden lajittelua ja kierrätystä olisi ottaa käyttöön punnitukseen perustuva jätekeräys.
Pay as you throw (PAYT) eli maksa siitä mitä heität pois -järjestelmä kannustaa lajitteluun toisin kuin esimerkiksi kiinteä jätemaksu. Siinä sekajätteen kerääminen on asiakkaalle kalliimpaa kuin kierrätyskelpoisen hyötyjätteen kerääminen.
Hinnoittelu tapahtuu punnitsemalla jätteet ja laskuttamalla jätelajit niiden määrän mukaan. Tehokkaasti lajitteleva kiinteistö maksaa jätehuollosta vähemmän kuin muut.
EU-komissio kannustaa jäsenmaita suosimaan tällaisia lajittelua lisääviä järjestelmiä, joita jo onkin käytössä Euroopassa. Saatujen kokemusten perusteella lajittelu on selvästi lisääntynyt ja jätemäärät vähentyneet. Kuitenkin järjestelmiä on pidetty melko kalliina investointi- ja käyttökulujensa takia.
Saksa ja Belgia edelläkävijöinä
Aschaffenburgin maakunnassa Saksassa aloiteltiin seka- ja biojätteen ja myös suurikokoisten jätteiden punnitusta jo 1990-luvun lopussa. Jätesäiliöt on varustettu tunnistamista varten viivakoodilla ja sirulla.
Sirun avulla tunnistetaan jätteen tuottaja, jolle lasku toimitetaan. Jäteautossa oleva tunnistin lukee sirun automaattisesti. Jäteastia punnitaan ennen ja jälkeen tyhjennyksen jäteauton vaa’alla.
Kerrostaloissa voidaan valita, käytetäänkö yhtä suurta säiliötä kaikille asukkaille vai onko kaikilla asukkailla omat säiliöt. Aschaffenburgin kerrostalot, joissa on omat astiat kaikilla asukkailla, tuottavat vähemmän jätettä kuin kerrostalot, joissa on kaikille asukkaille yhteinen astia.
Jätemaksut koostuvat perus- ja keräysmaksusta sekä painoon perustuvasta maksusta. Uudistuksen myötä sekajäte väheni noin sadalla kilolla asukasta kohti. Riskinä on jätteiden laiton sijoittaminen, mutta sitä ei ole havaittu.
Myös osa Belgian Flandersin alueen kunnista aloitti 1990-luvulla punnituksen ja siirtyi kiinteästä jätemaksusta jätelajien erilaiseen hinnoitteluun. Kalleinta on sekajäte ja seuraavaksi kalleinta biohajoava jäte, millä pyritään lisäämään kotitalouksien omaa kompostointia.
Uusi systeemi vaati investointeja kuten asiakkaan tunnistusjärjestelmän, mikrosiruilla varustetut jätesäiliöt ja punnitsevat jäteautot. Saatujen kokemusten perusteella sekajätteen määrä voi vähentyä 20–50 prosenttia.
Ei vielä yleistä
Suomessa on käytössä tyhjennyskertoihin ja astian kokoon perustuva jätemaksu, joka voi myös kannustaa jätemäärän vähentämiseen. Maavertailujen perusteella se ei kuitenkaan ohjaa lajitteluun yhtä tehokkaasti kuin punnitseminen.
– Asumisen jätteiden punnitus on ollut Suomessa vähäistä ja kokeilujen asteella, kertoo erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta.
Hän veti ympäristöministeriön rahoittamaa Lajiteho-hanketta, jossa selvitettiin punnitusjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia.
Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen pitäisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomessa kierrätysaste oli vuonna 2019 vasta 43 prosenttia.
Tavoitteisiin pyritään uudella jätelailla, jonka myötä lajittelua ja erilliskeräystä pitää lisätä. Laissa ei ole kuitenkaan velvoitteita punnituksen käyttöönotolle.
Kunnat voivat silti vaikuttaa lajitteluun kannustavilla jätetaksoilla.
– Jätelaki velvoittaa kuntia ottamaan käyttöön lajitteluun kannustavat taksat, mutta soveltaminen vaihtelee. Taksa voisi olla vahvemmin lajitteluun ohjaava eli sekajätemaksu merkittävästi isompi kuin hyötyjätemaksut.
"Kannattaisi testata"
– Punnitsemiseen perustava järjestelmä vaatisi investointeja tekniikkaan, mutta se ohjaisi nykyjärjestelmää tarkemmin ja voimakkaammin jätteiden lajitteluun, summaa tutkijatohtori Olli Sahimaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Hän on ollut mukana laatimassa hinnoittelumallia punnitukseen perustuvalle keräykselle.
Sahimaa huomauttaa, että kiristyvien kierrätystavoitteiden myötä myös kunnalliset jätelaitokset joutuvat miettimään keinoja lajittelun tehostamiseksi.
– Sitä kautta uskon, että painoperusteinen hinnoittelu voisi olla yksi mahdollinen keino, jota kannattaisi Suomessakin lähteä konkreettisesti testaamaan.
Hinnoittelumallin avulla jätelaitokset voivat laskea maksuja eri jätelajeille. Sekajätteen hinta olisi sitä korkeampi, mitä enemmän lajittelumahdollisuuksia kiinteistöllä on. Tavoitteena on, ettei painoon perustuva hinnoittelu nosta tai laske jätelaitoksen tulosta merkittävästi.
Syväsäiliöitä jo punnitaan
Lajiteho-hankkeessa kyseltiin jätelaitosten ja jätehuoltoyritysten näkemyksiä PAYT-järjestelmistä.
– Moni osoitti kiinnostusta punnituksia kohtaan. Järjestelmän laajempaa toteuttamista joudutaan kuitenkin vielä odottamaan, Salmenperä arvioi.
Punnitusta on esimerkiksi vaikea toteuttaa laajalti alueilla, joissa on kiinteistökohtainen jätekuljetus. Sen sijaan kunnallisen jätehuollon piirissä se onnistuisi.
– Toisaalta liikkeelle ei tarvitse lähteä koko kuntien yhteistyöalueella vaan rajoitetummin, esimerkiksi jollain pientaloalueella.
Jäteautot punnitsevat jo yleisesti isompien kiinteistöjen syväkeräysastioita tyhjentäessään niitä. Sen sijaan pienkiinteistöjen jäteastiat tyhjennetään yleisimmin pakkaavaan jäteautoon eikä niitä punnita.
Jäteala näki punnituksessa muun muassa teknisiä haasteita.
– Ratkaista pitää esimerkiksi se, miten käytettävissä olevista keräysvälineistä saadaan punnitustiedot riittävän hyvin selville, mainitsee asiantuntija Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta.