Jarno Saarisesta kirjan tehneeltä Pirita Tolvaselta häkellyttävä huomio legendan vaikutuksesta: "Tuntuu, että se ulottuu minuun asti"

Näyttely Jarno Saarisesta vanhan Eläintarhan radan varressa 0:31

Helsinkiläinen kuvittaja Pirita Tolvanen on taiteillut ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisen tarinan vaikuttavasti kansiin. Lasten kuvakirja "Paroni – Jarno Saarisen elämä" tarjoaa virkistävän katsauksen vuonna 1973 kuolleen maailmanmestarin uraan – tekstin tukiessa värikästä kuvitusta.

Video Jarno Saarisen kuvakirjan julkaisun yhteydestä kuvitusnäyttelystä, jossa oli torstaina paikalla myös Pirita Tolvanen.

Yhtä kiintoisa kuin on kirja, on myös sen syntyhistoria. Tolvanen oli keväällä 2017 etsimässä uutta tarinaa palatessaan Bolognan lastenkirjamessuilta.

– Olin pohtinut, että uusi tarina voisi olla jostain olemassa olevasta henkilöstä. Jostain syystä ajattelin, että se voisi olla miespuolinen – kyllä minä keksin jotain, Tolvanen kuvailee.

Jälkeenpäin ajatellen oli onnekas sattuma, että hän myöhästyi messujen jälkeen lennolta Münchenin lentokentällä. Seuraavaa lentoa Münchenissä odotellessaan Tolvanen tapasi eläkkeellä olevan moottoriurheiluharrastajan, ja ratkaisu oli valmis.

– Kun hän kuuli, mitä minä teen, hän sanoi, että sinun pitäisi tehdä lastenkirja vanhoista suomalaisista rallikuskeista tai Jarno Saarisesta. Se oli aika lailla siinä. Ajattelin, että tämä on tosi hyvä idea.

Tolvanen vaikuttui Paronin määrätietoisuudesta ja rohkeudesta. 

– Ohuesti tiesin Jarnon tarinan ennalta. Totesin, että tämä on hyvä tarina. Jos se koskettaa minua, niin kyllä se koskettaa muitakin.

Helsinkiläiskuvittaja jäi lentokentälle yöksi, ja työprosessi käynnistyi heti.

– Aloin googlata hirveästi. Luin ihan kaiken, mitä löysin Jarnosta. Ensin lähestyin niin, että vain luin ja aloin miettiä tarinaa. 

Kesällä 2017 hän oli ensi kerran yhteydessä Saarisen leskeen Soili Karmeen.

Aiemmin 2010-luvulla oli julkaistu Arto Terosen kirjoittama kirja "Ikuisesti nuori – Jarno Saarista etsimässä". Lasten kuvakirja oli kuitenkin erilainen idea, jota Karme sai sulatella tovin.

– Ensin olin, että aa, lastenkirja, Jarno kuolee. Mietin sitä hetken. Ajattelin sitten, että kyllä lasten pitää tutustua kuolemaan, kun se on kauniisti kerrottu. Minusta se oli hyvä idea, ja lupasin auttaa Piritaa siinä paljon, Karme kuvaa tuntojaan.

Tolvanen oppi lisää Saarisesta sekä Soilin kertomusten että kuvien kautta.

– Kävin myös Jarin, Jarnon veljen, luona kotimuseossa piirtämässä pyöriä, kuvittaja valottaa. 

"Välillä löysi itsensä googlaamasta retkikeitintä"

Juuri moottoripyörien piirtäminen oli työssä Tolvasen mukaan vaikeinta. Vain niitä hän luonnosteli paikan päällä käsin, muuten Tolvanen piirsi kaiken digitaalisesti.

– Teksti syntyi helposti, mutta vaikka olin tuonut kuvamaailman tähän päivään, halusin, että se menee myös kirjaa ääneen lukevien isoisien syynistä läpi. Tiesin, että Jarnolla on niin iso fanitiimi ja kirjaa tullaan lukemaan myös asiantuntijoiden silmin. Halusin, että kaikki olisi mahdollisimman oikein.

"Olen tehnyt väreillä paljon tulkintaa."

Visuaalisen taustatyön määrä oli valtava. Eniten Tolvasta auttoivat elementtien hahmottamisessa hänen mukaansa videot.

– Tein taustatyötä radoista ja kaikesta. Välillä sitä löysi itsensä googlaamasta varttitunnin verran jotain retkikeitintä. Silloin mietin, että okei, nyt ehkä täytyy tässä vähän pyöristää kulmia.

Tolvanen salli itselleen myös taiteellisen vapauden, eikä myöskään toteuttanut kuvitusta Saarisesta näkemiensä valokuvien kanssa yksi yhteen.

– Ajattelin, että kun tärkeimmät elementit ovat oikein, voin sen jälkeen tulkita vapaasti. Olen tehnyt väreillä paljon tulkintaa, niin että renkaat ovat punaiset ja siniset. Olen myös halunnut tuoda vähän vauhtielementtiä ja ilon elementtiä mukaan.

"Soili oli aina hommissa"

Nyt syyskuussa 2018, puolitoista vuotta Saaris-kuvakirjan lähtösysäyksestä, teos on saatu julkaisuvalmiiksi.

– Kirja kertoo Jarnon tarinan hyvin samalla lailla kuin se on kerrottu jo aikaisemmin. Minä vain korostan siinä eri juttuja, jotka lapsia voivat kiinnostaa. Nostin esimerkiksi kilpailun (Giacomo) Agostinin kanssa esiin enemmän, Tolvanen kuvailee.

Italialainen Agostini on 15 maailmanmestaruudellaan kaikkien aikojen menestynein ratamoottoripyöräilijä. Hän kävi Saarisen kanssa aikoinaan kovaa kamppailua. 

Vuonna 1973 kaksikon keskinäinen taistelu kuitenkin päättyi. Saarinen oli voittanut 250-kuutioisten maailmanmestaruuden 1972, mutta menehtyi seuraavana vuonna 27-vuotiaana Monzan kisassa. Oikealle kaartuvaan mutkaan oli valunut öljyä, mihin italialaiskuski Renzo Pasolini ja Saarinen kaatuivat, kumpikin vammoihinsa menehtyen.

Kummankin legenda elää kuitenkin vahvasti edelleen. Kun Tolvaselta kysyy, mikä on kirjaprojektin aikana ollut vaikuttavinta, mihin hän on Saarisen tarinassa törmännyt, vastaus pysäyttää.

– Vaikuttavinta on ollut ihan suoraan se, miten suuri merkitys hänellä on ihmisille. Kaikki ihmiset, joita olen tämän tarinan tiimoilta tavannut, ovat auttaneet minua ihan valtavasti. Minulle on tullut sellainen olo, että se on varmaan johtunut siitä, että Jarno auttoi itse niin paljon. Minusta on tuntunut, että se ulottuu minuun asti.

– Se on vahvistanut sitä ajatusta, että tämä on loistotarina. Se herättää ihmisissä vielä tunteita ja tällaista, että he haluavat auttaa minua tosi konkreettisesti pyörien kanssa, Tolvanen sanoo.

Tolvanen vaikuttui myös Soili Karmen roolista Saarisen uran aikana. Saarisen kierrettyä Euroopan ratoja Soili oli tukena ajamassa autoa yöt ja kellottamassa päivisin aikoja radoilla. 

– Tykkäsin itse hirveästi siitä, että Jarno ja Soili olivat hyvä tiimi. Soili ei ollut vain tyttöystävänä siellä mukana, vaan hän todella teki töitä siellä hiki hatussa. Johonkin kuvaan olisin halunnut laittaa Soilin kannustamaan, mutta sitten tajusin, että se ei pidä paikkaansa. Ei hän koskaan ehtinyt tehdä sitä, vaan hän oli aina hommissa. 

"Italiasta hirveästi kyselyjä"

Toistaiseksi Paroni –  Jarno Saarisen elämä -kirja on vain suomeksi, mutta Tolvasen mukaan on mahdollista, että teos käännetään myöhemmin vielä muillekin kielille.

– Italiasta on tullut hirveästi tullut kyselyjä. Kovasti toivoisin ja olen ajatellut, että tämä voitaisiin kääntää italian ja englannin kielille. Ja kyllähän Hollannissakin on hirveästi 70-luvulla syntyneitä Jarnoja, Tolvanen tuumii.

Myös kirjan vastaanottoa varten Tolvasella on kaino toive.

– Tästähän on paljon puhuttu poikien kirjana, ja se on minun mielestäni ihanaa. Toivon kuitenkin myös, että aikuiset uskaltavat ostaa tytöillekin tätä. Tämä on sellainen kirja, jota voivat monenikäiset lukea, ja toivoisin, että siihen uskaltaisivat myös eri ikäiset tarttua.

Lue myös:

    Uusimmat