YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuosin 2008-2015 joka vuosi 26 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ilmastoon ja ympäristöön liittyvien syiden vuoksi. Pakolaisuuden syynä ovat olleet esimerkiksi tulvat, maanjäristykset, kuivuus, taifuunit ja pyörremyrskyt.
Syyrian pakolaisuuden taustaltakin löytyy ilmastosyitä.
– Se on yksi syy siellä taustalla. Maata on vaivannut kuivuus, joka on ajanut ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin. Kaupungistumisen seurauksena työttömyys on lisääntynyt ja se taas on lisännyt konflikteja, selittää Suomen pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Ilmastopakolaisuutta ei oteta vakavasti
Ilmastopakolaisuutta ei vielä ole otettu vakavasti eikä ole pohdittu, miten luotaisiin ilmastopakolaisille kattava uudelleensijoitusjärjestelmä.
– Pitäisi puuttua ongelman syihin eikä seurauksiin. Ilmastonmuutosta pitäisi torjua tehokkaammin. Ilmastopakolaisia ei ole vielä määritelty pakolaisiksi eli Geneven pakolaissopimuksessa heistä ei ole mainintaa. Suomessakin poistettiin keväällä mahdollisuus saada kansainvälistä suojelua humanitaaristen syiden perusteella. Tähän kategoriaan olisivat ilmastopakolaiset sopineet. Tämä mahdollisuus pitäisi palauttaa lakiin, vaatii Väkiparta.
Luvassa 250 miljoonaa ilmastopakolaista
Kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla jo 250 miljoonaa.
– Suurin osa pakolaisista on jo nyt alueilla, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmat, esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, lähi-idässä, kehitysmaissa. Heistä tulee moninkertaisia pakolaisia, kun ilmastonmuutos etenee, muistuttaa Väkiparta.
Järjestöt toivovat apua ongelman ratkaisemiseen ensi viikolla alkavalta Marokon ilmastokokoukselta.
– Vähintään pitäisi päästä sopuun ilmastorahoituksesta, teollisuusmaiden riittävästä tuesta ilmastonmuutoksesta kärsiville kehitysmaille. Suurin osa ihmisistähän on vielä siellä, sanoo Väkiparta.