Venäläinen ampumahiihtäjä Irina Kazakevitsh sai tietää helmikuussa Pekingin olympialaisten aikaan isänsä kuolleen. Hän tuli kisoista kuitenkin hopeamitali mukanaan Venäjälle – ja isänsä haudalle.
Kazakevitsh, 24, on kilpaillut ampumahiihdon maailmancupissa vuodesta 2020 lähtien. Aikuisten MM-kisoissa hän debytoi Pokljukassa 2021, ja olympiadebyytin vuoro oli Pekingissä 2022.
Kazakevitsh osallistui Pekingissä kolmelle henkilökohtaiselle matkalle ja viestiin. Isänsä kuolemasta hän sanoo kuulleensa takaa-ajon jälkeen, kun viestiin oli kaksi päivää.
– Päivää ennen viestiä sanoin itselleni, että antaisin tunteideni purkautua vasta osuuteni päätyttyä. Ja niin tapahtui. En voi kuvailla, mitä tunsin silloin, Kazakevitsh sanoi Championatille.
Kazakevitsh pystyi pitämään paketin kasassa suuren surun keskellä. Hän avasi Venäjän olympiakomitean joukkueen viestin ja ampui taulut alas käytettyään kummallakin sekä makuulla että pystyssä yhden varapatruunan. Kazakevitsh toi joukkueensa vaihtoon seitsemäntenä, 16,9 sekuntia kärjestä, ja osuutta voi pitää – etenkin olosuhteisiin nähden – onnistuneena.
– Minusta tuli kilpailun aikana robotti. Ensimmäistä kertaa elämässäni. Hiihdin ja ammuin tuntematta mitään. Se oli kaiketi oikein, koska minun oli tehtävä työni, enkä voinut pettää joukkuetta. En kuitenkaan odottanut tätä itseltäni, Kazakevitsh kuvaili.
Venäjän olympiakomitean joukkue ylsi Ruotsin voittamassa viestissä lopulta hopealle. Vaikka tulos oli upea, Kazakevitshin sisällä oli ymmärrettävästi tyhjyyttä.
– Tunteet mitalista tulivat pintaan vähän myöhemmin. Mitaliseremoniassa käteni tärisivät.
"Suru ja ilo sulautuivat yhteen"
Viestikilpailun kanssa samaan aikaan vietettiin Kazakevitshin isän hautajaisia, jotka häneltä jäivät kokematta. Venäjän valmentaja Mihail Shashilov oli kyllä kysynyt suru-uutisesta kuultuaan, haluaisiko Kazakevitsh lähteä kisoista kotiin. Vain Shashilov ja viestin kolmososuuden vienyt Svetlana Mironova tiesivät Venäjän joukkueessa tapauksesta ennen viestiä.
– Vastasin välittömästi, että en lentäisi mihinkään. Se olisi väärin. Isäni unelmoi yhdessä minun kanssani, että hiihtäisin viestissä olympialaisissa yhdessä joukkueen kanssa ja taistelisin mitalista. Tein mielestäni kaiken oikein.
Kazakevitsh myös soitti pian viestin jälkeen kotiin kysyäkseen, miten ne olivat menneet. Ja kun hautajaisissa olleet sukulaiset ja ystävät näkivät tilaisuuden jälkeen viestin tulokset, Kazakevitsh sai paljon viestejä.
– Suru ja ilo sulautuivat yhteen sinä outona päivänä.
Haudalle
Myöhemmin, olympialaisten päätyttyä, Kazakevitsh lensi Novosibirskiin, jossa hänen isänsä asui.
– Hänellä oli pitkään eri perhe, mutta hän ja hänen äitinsä säilyttivät hyvän suhteen. Pyysin sisarpuoltani ja isäni vaimoa olemaan kertomatta kellekään saapumisestani. Minun piti päästä käymään hänen haudallaan päästääkseni kaiken ulos.
Isä oli Kazakevitshille erittäin läheinen, jolta hän kysyi usein neuvoja.
– Saavuin hautausmaalle mitalin kanssa, istuin penkille ja kerroin, miten kaikki tapahtui.