Salkkareissa Oliverin, 2, ruutuisää esittävä Jarkko Miettinen pitää mahtavana, että hän saa seurata työnsä lomassa pienen kollegansa kasvua.
Näyttelijä Jarkko Miettinen on jo pitkään esittänyt Salatut elämät -sarjassa Oliverin, 2, roolihahmon isää. Miettinen esittää Salkkareissa pahiksena tunnettua Noel Axelssonia ja Oliver puolestaan Noelin ja Elinan (Inna Tähkänen) adoptiopoika Toivoa.
Miettisen mukaan kenties kaikkein merkittävin asia ruutuisää esitettäessä on pienen vastanäyttelijän kohtaaminen työpaikalla ennen kuvausten alkamista. Miettisellä ja Oliverilla on usein tapana pelata ennen kuvauksia jalkapalloa. Näin lapselle saadaan Miettisen mukaan tehtyä hyvä ja turvallinen olo, joka puolestaan kehittää näyttelijäkaksikon välistä luottamussuhdetta.
– Aina kun Oltsun kanssa näemme, niin siinä pitää ensin ottaa kontakti ja vähän aikaa mielellään leikkiä, hän kertoo.
Jarkko Miettinen pitää tärkeänä sitä, että hän ja Oliver leikkivät yhdessä ennen kuvausten alkamista.
Hetkellinen kontaktin puuttuminen näkyi Miettisen mukaan Oliverissa vierastamisena sen jälkeen, kun Salkkarit-tähdet palasivat syksyn korvalla takaisin töihin parin kuukauden mittaiselta kesätauolta. Yhteinen sävel löytyi kuitenkin taas jo muutaman päivän jälkeen.
Oliverin kanssa kohtauksia kuvatessa Miettinen pitää tärkeänä sitä, että hänellä on aina pieni improvisaatiovara, joka sallii hänen rakentaa omaa näyttelemistään pienen vastanäyttelijänsä puuhastelujen mukaan.
– Niissä kohtauksissa, joita teen Oliverin kanssa, pyrin itse olemaan koko ajan sillä tavoin hereillä, ettei ole mitään tiettyä reittiä aloittaa tai kuvata [kohtausta], vaan on koko ajan varaa reagoida tilanteeseen, hän kertoo.
– Koska [Oliverhan] ei lue kotona käsikirjoitusta, jossa sanotaan, että mene tuosta tuonne ja tee tämä näin. Jos vaikka ohjaaja ohjaa 2-vuotiasta, niin eihän se niin tapahdu, vaan me teemme ihan omat juttumme. Teemme kohtauksesta meidän näköisemme, hän jatkaa.
Pelkääkö Oliver Noelia?
Salkkareissa Noelin ja Elinan juonikuvioita on jo pitkään värittänyt synkkyys. Myös Oliverin roolihahmo Toivo on ollut mukana vanhempiensa juonenkäänteissä.
Miettinen sanoo, että mikäli lapsinäyttelijä on mukana esimerkiksi hurjissa tai jännittävissä kohtauksissa, on pikkuisen läsnäolo otettava aina huomioon. Hän kuvaa näyttelemisen olevan lapselle leikkiä.
– Minunkin mielestäni näytteleminen on leikkiä. Se on semmoinen yhteinen leikki ja peli, jossa on sovitut säännöt. Erityisesti lapsen kanssa täytyy muistaa, että se on leikki ja peli. Se ei saa olla pelottavaa eikä uhkaavaa, vaarallista tai millään tavalla traumatisoivaa, hän luettelee.
Miettisen mielestä on mahtavaa, että hän saa seurata töiden ohessa Oliverin kasvua.
Vaikka Noel on hahmona kylmä, uhkaava ja pelottavakin, ei hän näytä vihaansa raivoamisen kautta, vaan alkaa usein puhumaan hiljaisemmalla äänellä ja rauhallisemmin. Miettinen toteaa, ettei lapsi välttämättä koe tällaista käytöstä pelottavana, ja näin ollen Oliverkaan ei ole liiemmin reagoinut siihen, kun hän hyppää Noelin rooliin.
– Vaikka lopputulos tarinassa on Noelilla varsinkin aika vakavaa, niin eihän meidän tekemisemme ole, hän sanoo.
Oma perhetausta apuna
Miettinen sanoo omaavansa varsinaisen suurperheen, johon kuuluu hänen ja vaimonsa lisäksi neljä lasta. Hän kertoo isyytensä helpottaneen suhteen luomista Oliverin kanssa.
– Olen tottunut olemaan lasten kanssa ja ymmärrän, mitä se vaatii, kun lapsiin muodostetaan kontaktia.
– Kun olen itse ollut isäpuoli, niin olen selkeästi kerran käynyt sen reitin jo läpi, miten [kontaktia] lapsiin rakennetaan. Kontakti, vuorovaikutuksen ja luottamuksen muodostaminen ovat aikuisen vastuulla, ei lapsen, hän sanoo.
Oman perheensä lisäksi Miettinen kertoo oppineensa lasten kanssa toimimisesta äitinsä ammatin kautta. Näyttelijän äiti teki pitkän uran perhepäivähoitajana, jonka vuoksi Miettisen nuoruudenkodissa oli aina lapsia.
– Se on varmaan sieltä lähtenyt. Minulle on luonnollista olla lasten kanssa, hän sanoo.
Oliverin Jonna-äiti on aina poikansa mukana Salkkarit-studiolla. Kun hän luovuttaa kuvauspaikalla poikansa Miettisen huomaan, on olemassa luottamus siitä, että Miettinen pitää tilanteessa Oliverista huolta siitäkin huolimatta, että Jonna on kuvaustilanteissa läsnä.
– Arvostan ihan hirveästi, miten paljon hän luottaa minuun ja antaa minun hoitaa, oli siinä sitten vaikeampi tai helpompi tilanne. Jos joskus [Oliverilla] on vaikeampi päivä, niin hän luottaa, että minä saan [Oliverin] rauhoittumaan.
Miettisestä on mahtavaa, että hän saa työnteon ohella seurata sivusta pienen kollegansa kasvua.
– Koen, että on tosi hienoa seurata pienen miehen kasvua ja olla osa siinä. Kyllähän tällä kaikella on myös hänen elämässään suunnaton merkitys.
