Järjestöt kirkosta lääkäreihin vaativat nopeita päästövähennyksiä

Joulukuussa järjestettävä Pariisin ilmastokokous voi järjestöjen mukaan olla tärkeä käännekohta ilmastokriisin ratkaisussa. Järjestöjen mukaan uuteen ilmastosopimukseen tulee sisällyttää riittävät suunnitelmat tieteeseen perustuvista päästövähennystoimista, muutokseen tarvittavasta julkisesta rahoituksesta sekä korvausmenettelystä niille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten.

– Ilmastotutkijoiden mukaan tärkeintä on saada päästöt nopeaan laskuun ja pian, sillä jokainen poltettu öljy- tai hiilitonni vie meidät lähemmäs peruuttamatonta ilmastonmuutosta. Nykytilanne on täysin kestämätön. Pariisissa on sovittava toimista, joilla päästöjä leikataan nopeammin nyt heti, eikä vasta 2020 jälkeen, jolloin uusi sopimus astuu voimaan. Rahavirrat on ohjattava fossiilisesta energiasta puhtaaseen uusiutuvaan energiaan. Samalla ihmisten ja yhteisöjen oma energiantuotanto esimerkiksi auringolla ja tuulella on tehtävä mahdollisimman helpoksi, vaativat ympäristöjärjestöt.

Palkansaajat vaativat vähähiilisyyttä

Palkansaajajärjestöt odottavat oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen ja kestävämpään yhteiskuntaan.

– Palkansaajille on tärkeää, että kansalaisjärjestöjen asema turvataan Pariisin sopimuksessa ja ihmisoikeudet tunnustetaan laajasti sopimustekstin sisältö-osassa. Kokonaisuuteen pitää sisältyä myös oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa sekä reilun työn edistäminen, toteaa SAK:n Pia Björkbacka palkansaajakeskusjärjestöjen puolesta.

Uskonnolliset yhteisöt korostavat ilmasto-oikeudenmukaisuuden merkitystä.

– Ilmastonmuutoksesta kärsivät jo nyt heikoimmassa asemassa olevat. Heitä ovat muun muassa Tyynenmeren matalilla saarilla asuvat ja myös oman arktisen alueemme alkuperäiskansat, joiden perinteiset elinkeinot alueella nopeasti vaikuttava ilmastonmuutos vaarantaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden on kannettava vastuunsa ja maksettava ilmastovelkaansa, huomauttaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon ympäristöasiantuntija Ilkka Sipiläinen. Julistuksen on allekirjoittanut arkkipiispa Kari Mäkinen.

Saamelaisten elinkeinot vaarassa

Järjestöjen mukaan Suomen on hoidettava osuutensa ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhien maiden ilmastotoimia ja korvataan jo aiheutuneita vahinkoja.

– Kehitysyhteistyövarojen nimen muuttaminen ilmastorahoitukseksi ei tuo uutta rahaa, eikä ilmastonmuutosta hillitä tilastokikkailulla. Suomen on turvattava riittävä rahoitus sekä köyhyyden vähentämiseen että ilmastotyöhön. Esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisi jatkossakin korvamerkitä ilmasto- ja kehitysrahoitukseen, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Suomessa ilmastonmuutos voi vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja kuten poronhoitoa.

– Saamelaiset alkuperäiskansana tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuuriinsa sekä perinteisiin elinkeinoihin, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös terveyteen

Julistuksen allekirjoittaneet lääkärit puolestaan muistuttavat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.

– Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan äärimmäisten lämpötilojen riskit sekä sään ääri-ilmiöistä johtuvat katastrofit. Vaikutukset satoihin, karjatalouteen, kalakantoihin ja tuhohyönteisiin voivat johtaa köyhyyteen, konflikteihin ja ilmastopakolaisuuteen. Mahdollinen muutos taudinaiheuttajien elinolosuhteissa voi lisätä infektiosairauksia Suomessakin, arvioi Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallituksen jäsen Emma Lommi.

Järjestöjen yhteisen ilmastojulistuksen on allekirjoittanut 16 eri järjestöä ja yhteisöä.