"Ilmastosopimus on historian käännekohta"

Historialliseksi luonnehditun sopimuksen tarkoituksena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kokoukseen osallistui 195 valtiota.

– Tärkein seikka on tietenkin, että saamme rajoitettua ilmastonmuutoksen järjellisiin mittoihin, sanoi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tiedotustilaisuudessa pian sovun syntymisen jälkeen.

Tiilikaisen mukaan sopimus parantaa kuitenkin myös Suomen talous- ja työllisyystilannetta, sillä se vauhdittaa maan teollisuutta.

– Nykyisille teollisille työpaikoille sopimus antaa parempaa turvaa kuin aikaisemmin, koska tulevaisuudessa pelikenttä eri maanosissa olevan teollisuuden välillä on tasaisempi, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen perustelee Suomen teollisuuden vauhdittumista sillä, että maailmalla kasvaa tarve puhtaaseen teknologiaan. Hän uskoo, että markkinoilla aletaan käydä armotonta kilpailua.

-Toivottavasti suomalaiset pärjäävät siinä, hän sanoo.

"Historiallinen käännekohta"

Sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää selvästi alle 2 celsiusasteeseen niin, että pyrkimyksenä on 1,5 astetta. Vuodesta 2020 lähtien kootaan vuosittain vähintään 100 miljardia dollaria (92 miljardia euroa), joilla autetaan kehitysmaita selviämään ilmastonmuutoksesta.

Kansalliset suunnitelmat ilmaston lämpenemisen pitämiseksi kurissa tarkistetaan viiden vuoden välein. Sopimus mahdollistaa sen, että kansallisia toimia tarkastellaan jo vuonna 2018 eli kaksi vuotta ennen kuin sopimus tulee varsinaisesti voimaan.

Ympäristöjärjestöt luonnehtivat Pariisin ilmastosopimusta historian käännekohdaksi ja fossiilisia polttoaineita käyttävän teollisuuden kuolemaa.

– Teksti sisältää tavoitteen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tuo luku sekä uusi tavoite maailman nettopäästöjen nollaamisesta tällä vuosisadalla saavat aikaan tyrmistyksen hiiliyhtiöiden hallitusten kokoushuoneissa ja öljynviejämaiden palatseissa, sanoi Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo.

"Energiansäästö olisi paras tapa"

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas piti erinomaisena sitä, että sopimuksen hyväksyivät myös suurimmat päästöjä aiheuttavat maat. Hän kuitenkin hieman kyseenalaistaa sitä, onko tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä selvästi alle 2 celsiusasteeseen realismia.

Päästöjen vähentämiseksi Suomessa tulisi Taalaksen mukaan lisätä esimerkiksi bioenergian käyttöä ja hyödyntää maalämpöä suuremmassa mittakaavassa.

– Energiansäästö olisi tietysti paras tapa, siitä syntyy sekä taloudellista hyötyä että päästöjen vähenemistä, Taalas huomautti.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö puolestaan sanoi olevansa myönteisesti yllättynyt sopimustekstin sisällöstä.

– Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen selvästi alle 2 celsiusasteeseen ja jopa 1,5 asteeseen on kova tavoite, hän totesi.

Hän huomautti, että ilmastopäästöt on saatava laskuun aivan lähivuosina, koska Ranskassa kokoustaneiden valtioiden jo ennakkoon antamat sitoumukset eivät mitenkään riitä kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen.

– Oli ennakoitavissa, että kokousedustajat eivät pysty Pariisissa lisäämään konkreettisia sitoumuksia uusiin päästövähennyslupauksiin, koska heillä oli mandaatit vain ennakkolupauksiin.