Suomalaishiihtäjät ovat vapaalla hiihtotavalla maailman kärjestä todella kaukana, ja nyt on viimeinen aika reagoida asiaan, MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä paaluttaa.
Maastohiihdon maailmancupia on sivakoitu tällä kaudella toistaiseksi Rukalla ja Jällivaarassa. Siinä missä perinteisen hiihtotavan kilpailut ovat antaneet yhä ilonaiheita, kuten Iivo Niskasen toinen sija Rukalla 10 kilometrin väliaikalähtökisassa ja Jasmi Joensuun finaalipaikka ja kuudes sija sprintissä, viikonloput ovat tarjonneet korutonta viestiä siitä, missä suomalaisen maastohiihdon huippu vapaalla hiihtotavalla juuri nyt menee.
Vapaan henkilökohtaisia kisoja on käyty kaksi sekä miehissä että naisissa: 20 kilometrin yhteislähtökilpailu Rukalla ja 10 kilometrin väliaikalähtörykäisy Jällivaarassa. Rukan kahdellakympillä paras suomalaismies oli 12:nneksi sivakoinut Remi Lindholm, mutta Jällivaarassa meni todella synkäksi: parhaasta sinivalkomiehen vedosta vastasi 38. sijalta tulosliuskalta löytynyt Markus Vuorela.
Naisissa Rukan vapaan kisan paras suomalaismenijä oli Vilma Ryytty 28. tilallaan. Jällivaarassa parhaiten vapaata sinivalkohiihti Kerttu Niskanen, sijalukunaan 22.
Kun huomioidaan, että pelistä ovat poissa venäläiset, sijoitukset näyttäytyvät entistä karumpina.
– Kyllä me vapaalla olemme tosi kaukana tällä hetkellä, mutta onko se jollekin yllätys? Merkit ovat olleet ilmassa jo viisi–kuusi vuotta, ja nyt tämä alkaa realisoitumaan oikein todella, Jari Isometsä sanoo.
LUE MYÖS: Kutsu Linnan juhliin yllätti täysin huippulupauksen – sitten tuli kiire: "Tuli vaikeaan aikaan"
Suomen maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen myöntää suomalaishiihtäjien olleen vapaalla vaikeuksissa.
– Vapaalla on ollut kaksi pakkaskisaa, eivätkä ne ole sujuneet läheskään niin hyvin kuin olisimme halunneet – ehkä vielä enemmän naisten puolella. Rukalla miesten puolella vapaan kisassa Remi ja Iivo (13:s) hiihtivät kuitenkin ihan hyvin, Pasanen perkaa.
Pasanen puhuu rohkaisevammin miehistä mutta toteaa samaan hengenvetoon, että naisissa Suomen ykköshiihtäjät eivät ole olleet parhaassa vireessään ja kakkostaso on kaukana maailman kärjestä.
– Sitä eroa pitää kyllä saada kurottua kiinni. Se ei ole lyhyen ajan, vaan pitkän ajan juttu. Siinä olemme selvästi jäljessä.
Haastetta vapaalla on Isometsän sanoin kovasti. Asiantuntija pysyy kuitenkin optimistisena.
– Kyllä minä uskon, että me pystymme siihen vastaamaan, mutta nyt on se viimeinen aika reagoida.
"Perinteisellä kilpailu ei ole ihan niin kovaa"
Pasanen pohtii, että Suomella on mennyt läpi vapaan hiihtotavan historian perinteistä huonommin ja kolmen vuosikymmenen aikana "on ollut vaikka kuinka monta vapaan hiihdon projektia".
– Nytkin on ollut panostusta. Meillä edelleen muutamia hiihtäjiä, jotka siihen satsaavat. Esimerkiksi Remi satsaa vapaaseen ja on vapaalla selvästi parempi kuin perinteisellä, Pasanen mainitsee.
– Välillä olemme siinä pärjänneetkin, Pekingin olympialaisissa (2022) esimerkiksi. Vaikka oli nihkeät pakkaskelit, tuli ihan hyviä suorituksia myös vapaalla.
LUE MYÖS: MTV Urheilun tiedot: Riitta-Liisa Roposesta suurta hämmennystä Suomen hiihtomaajoukkueessa
Pasanen ei ole valmis vetämään suoraa johtopäätöstä, että vapaalla Suomi olisi "yhtäkkiä taas huono".
– Nykyisetkin hiihtäjät ovat sillä välillä ihan hyvin pärjänneet. On pienistä tekijöistä kiinni, milloin se kulkee. Pitää olla kunto, kalusto ja kaikki kohdallaan, että sillä pärjää. Vapaalla kilpailu on myös kovempaa, koska vapaalla kaikki maat ovat aika hyviä.
– Perinteisellä Keski-Euroopan maat ovat selkeästi vähän huonompia. Siinä kilpailu ei ole ihan niin kovaa, ja sijoitukset muodostuvat paremmiksi.
Pasanen lisää, että kun perinteisellä on pystytty menestymään todella hyvin, osa hiihtäjistä, jotka voisivat olla vapaallakin hyviä, priorisoivat ja optimoivat perinteistä saadakseen sen tyylin kilpailuista absoluuttisen kärkituloksen.
– Se on osittain ollut myös sitä. Perinteisellä on ollut enemmän niin sanotusti huippuja.
"Kyllä me vähän dieseleitä olemme"
Suomalaisittain ikävämmäksi vapaan alakulon tekee se, että maailmancup-kalenterissa sen osuus on ollut kasvamaan päin, perinteisen kustannuksella.
– Hiihto menee koko ajan enempi ja enempi vapaan hiihtotavan, sprinttihiihdon ja yhteislähtöjen suuntaan. Silloin räjähtävyyttä, loppukiriä ja rytminvaihtoa, tämän tyylisiä ominaisuuksia, tarvitaan enempi ja enempi, Isometsä sanoo.
Harjoittelua on Isometsän mukaan lähdettävä viemään enemmän kyseiseen suuntaan.
– Jos katsotaan suomalaisia hiihtäjiä, kyllä me vähän dieseleitä olemme.
"Ollut kiinni jaksamisesta"
Pasasen näkemyksen mukaan alkukauden kisoissa ei ole kiikastanut nopeudesta ja räjähtävyydestä.
– Se on ollut kiinni jaksamisesta. Olisi pitänyt olla todella jaksava diesel, että olisi pärjännyt noissa kisoissa.
– Vapaalla olemme edelleen lihaskestävyydessä ja jaksamisessa perässä. Muutkin tekijät ovat vaikuttaneet näissä kahdessa kisassa, Pasanen sanoo ja kertoo perään kalusto-ongelmista.
– Urheilijoiden väliset erot ovat olleet suuria sen myötä, mitä on löydetty nihkeään pakkaskeliin. Varsinkin nyt kun fluorikielto tuli, hiihtäminen on vielä nihkempää ja menee entistä hitaammaksi.
Pasanen arvioi, että tälle kaudelle voimaan tulleen fluorivoidekiellon myötä hiihtäjien väliset erot ovat kautta linjan suurempia.
– Suksien väliset erot ovat isompia kuin ennen. Voitelulla ei varmasti niin paljon pysty enää tasoittamaan. Itse suksissa ja hionnoissa erot ovat varmasti isompia. Se korostuu äärikeleissä, kuten kovassa pakkasessa.
– On myös mielenkiintoista nähdä ensimmäinen vesikelin kisa. On sellainen arvelu, että siinä kisassa voi olla aika isojakin suksieroja.
Isometsä puolestaan pohtii, että fluorivoidekiellon vaikutuksia on vielä hankala arvioida.
– Fluorikiellon osalta olemme vasta alkutekijöissä, varsinkin kun nämä kisat ovat olleet selkeitä pakkaskisoja. On menty vitisillä pakkaslumilla, niin erot eivät ole tulleet kovin suuriksi.
– Hirveän suuria johtopäätöksiä ei voida vetää. Tietysti hiihtäjät ovat vähän valitelleet, että sukset eivät ole ihan toimineet, mutta aika usein se valitus tulee sen takia, että ei ihan pärjätä.
Valmistautuminen
Isometsä toisaalta tietää esimerkiksi saksalaisten hiihtäjien ja ampumahiihtäjien valmistautuneen fluorivoidekieltoon jo kesän rullahiihtoharjoittelussa: käytössä oli raskaampia rullasuksia, koska hiihtäminen maailmancup-kaudellakin on fluoritta raskaampaa.
Pasasen mukaan myös suomalaishiihtäjät ovat käyttäneet raskaampia rullasuksia.
– Niitä on käytetty jo aikaisempinakin vuosina, kun fluorikielto oli ensimmäisen kerran tulossa ja sitä ennakoitiin, hän sanoo.
– Viisi–kymmenen vuotta sitten aika monella oli nopeammat rullasukset käytössä. Viime vuosina harjoituksissa on siirrytty ylipäätään vähän hitaampiin rullasuksiin. Vauhtien hidastuessa tästä tulee enemmän kestävyyslaji, ja varsinkin äärikeleissä, jos esimerkiksi vesikelissä mennään, vauhdit hidastuvat viidelläkympillä jo tosi paljon. Siitä tulee rajua kestävyysurheilua.
"Ei ole ollut toimivaa maajoukkuetta"
Tekemistä on Isometsän arvion mukaan yhtä kaikki paljon Suomen maajoukkuetoiminnankin saralla. Alkaen peruspilareista.
– Ensinnäkin meidän pitäisi saada taas toimiva maajoukkue kasaan. Tänä vuonna resurssipula on ollut niin suuri – se ei ole ollut hiihtäjien eikä valmentajien vika – mutta meillä ei ole ollut toimivaa maajoukkuetta koko kesän ja syksyn aikana, Isometsä pudottelee.
– Ensin on saatava resurssit kuntoon, jolloin maajoukkuetoiminta saadaan yhtenäiseksi, ja sitten ruvetaan miettimään, mitä tehdään.
Pasasen mukaan yhteiset treenivuorokaudet ja leiritykset eivät ole paljon muuttuneet aiemmista vuosista, vaikka osa urheilijoista on ollut omakustanteisesti paikalla.
– Ei siitä vielä ainakaan voi vetää johtopäätöksiä, hän kokee.
Maastohiihdon maailmancup jatkuu viikonloppuna Ruotsin Östersundissa.