"Haluaisin uuden kännykän, lenkkarit ja pyörän – mielellään heti", kuulostaako tutulta? Jos jälkikasvu ei tiedä perheen raha-asioista mitään, saattavat isän ja äidin lompakko tuntua pohjattomalta kaivolta. Siksi koko perhe kannattaa kannattaa ottaa jollain tapaa mukaan taloussuunnitteluun.
Jos jälkikasvun ajatukset käytettävissä olevasta rahasta ovat epärealistiset, kannattaa lompakon nyörien aukomisen sijaan aloittaa kunnon koulutus.
Aloita talouskasvatus jo pienenä
Ala-asteikäiselle riittää, että hän osaa huolehtia omista raha-asioistaan ja ymmärtää esimerkiksi säästäväisyyden tärkeyden. Voitte esimerkiksi vertailla hintoja kaupassa ja keskustella siitä, miten viikkoraha kannattaa käyttää.
Sen sijaan teini-ikäisen kanssa voi jo jakaa enemmän asioita ja hänet voi ottaa mukaan vaikkapa kuukausibudjetin suunnitteluun: minkä verran rahaa kuluu laskuihin ja esimerkiksi sähköön, minkä verran rahaa jää kuukaudeksi käyttöön ja niin edelleen. Näin teini oppii tajuamaan, minkä verran rahaa kuluu elämän kannalta välttämättömiin asioihin ja minkä verran sitä jää muuhun.
Rahasta voi ja pitääkin keskustella
Puhukaa rahasta! Suomessa talousasiat pidetään usein omana tietonaan, mutta teet ikävän palveluksen lapsellesi, jos hän kotoa muuttaessaan ei tiedä, minkä verran tavallinen suomalainen tienaa kuukaudessa ja minkä verran eläminen maksaa.
Jos palkan kertominen arveluttaa, käy teinin kanssa kuitenkin keskustelu asiasta – voit esimerkiksi kertoa, paljonko perheelle jää laskujen ja muiden menojen jälkeen rahaa käyttöön kuukaudeksi ja miksi hän ei voi saada toivomiaan asioita.
Kun laadit kuukausibudjettianne voitte tehdä sen yhdessä. Voitte esimerkiksi yhdessä pohtia, mistä voisitte säästää ja miten suunnitella ruokamenot niin, että voitte syödä sekä monipuolisesti että edullisesti. Näin lapsi oppii talouden hallintaa, joka on hänelle kultaakin kalliimpi taito tulevaisuudessa.