Jäikö pääsiäislomaksi kotiin taas vuori ruokaa pilaantumaan? Jokamiehen jääkaappi tuli avuksi ja ruokahävikki väheni tuntuvasti

Espanjan Baskimaassa Galdakaon kaupungissa syömäkelpoista ruokaa ei ole mitään syytä heittää kompostiin. Paikallisen ruoka-avun jakelupaikan yhteydestä löytyy jääkaappi, johon kuka tahansa voi viedä ylimääräiset elintarvikkeet – ja kuka tahansa voi ne sieltä hakea.

Kolmannes ruoasta katoaa roskiksiin

– Noin kolmannes kaikesta ihmisille tarkoitetusta ruoasta menee hukkaan: 1,3 miljardia tonnia joka vuosi.

– Eniten hävikkiin menee hedelmiä, vihanneksia ja juureksia.

– Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ihmiset hukkaavat keskimäärin 95–115 kiloa ruokaa joka vuosi.

– Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vastaava luku on 6–11 kiloa.

– Kehittyvissä maissa 40 prosenttia ruoasta häviää sadonkorjuun jälkeen ja prosessointivaiheessa, kun taas teollisuusmaissa vastaava määrä menee hukkaan kaupoissa ja kuluttajilla.

– Kaupoissa suuria määriä ruokaa menee jätteeksi, koska laatuvaatimuksissa korostetaan liikaa ulkonäköä.

– Jos neljännes nykyisestä hävikistä saataisiin hyödynnettyä, sillä voitaisiin ruokkia 870 miljoonaa nälkäistä.

– Euroopan nykyisellä ruokahävikillä voitaisiin ruokkia 200 miljoonaa ihmistä.

Ruokaa tuovat sekä yksittäiset ihmiset että alueen ravintolat ja kaupat. Idean isä Alvaro Saiz Ruiz laskee, että solidaarisuusjääkaapin kautta pelastuu jopa 200 kiloa ruokaa kuukaudessa. Se on pisara maailman ruokahävikkimeressä: YK:n arvion mukaan ihmisten käyttöön tuotetusta ruoasta hävikkiin menee noin 1,3 miljardia tonnia vuodessa.

Pisara on kuitenkin kasvanut pieniksi puroiksi sitten toukokuun 2015, jolloin Galdakaon solidaarisuusjääkaapin valo syttyi. Saiz Ruizin mukaan idea on levinnyt esimerkiksi Puolaan, Britanniaan ja Ranskaan. Pelkästään Espanjassa jääkaappeja on nyt toistakymmentä.

Ei kuin leipäjono

Saiz Ruiz korostaa, ettei jääkaappien tarkoitus ole ruokkia köyhiä, vaan vähentää hävikkiä. Jääkaappeja ei haluta rinnastaa leipäjonoihin.

– Jos sanomme, että ruoka on tarkoitettu tietylle ihmisryhmälle, muut eivät koe voivansa käyttää sitä, Saiz Ruiz selittää.

Alun perin ajatus kuitenkin syntyi vähävaraisista. Saiz Ruiz ei ymmärtänyt, miksi paikallinen supermarketti ei lahjoittanut ruokaa suoraan tarvitseville, vaan se oli dyykattava roskiksista. Jätteeksi päätyvä ruoka kun olisi ollut sellaisenaan kelpoa ruokapöytään, sillä esimerkiksi ruma tomaatti ei välttämättä kelpaa vihanneshyllylle.

Esteenä olivat vastuukysymykset: jos ruoka olisi aiheuttanut sairastumisen, se olisi ollut kauppiaan vika. Sitten Saiz Ruiz löysi laista aukon, joka siirsi vastuun ruoan hakijalle. Näin jääkaappi saatiin ruokapankin yhteyteen.

Idean isä ylläpitää verkostoa, jonka kautta kuka tahansa voi pyytää neuvoja jääkaappijärjestelmän pystyttämiseen.

– Kun toimimme kaikki samojen periaatteiden mukaan, viranomaiset on helpompi vakuuttaa.