Jääkärimarssin kantaesityksestä sata vuotta – Sibelius pudotti junassa vaaralliset sanat venäläisupseerien eteen

Sanat marssiin on laatinut jääkäri Heikki Nurmio. Nurmio voitti marssisanoituksesta järjestetyn kilpailun ensimmäisen maailmansodan melskeessä vuonna 1917. Nurmio taisteli Saksan armeijaan kuuluneessa, mutta suomalaisista koostuneessa Preussin kuninkaallisessa jääkäripataljoonassa numero 27.  

Pataljoona koulutettiin ja toimi saksan armeijassa 1915-1918. Jääkärit olivat Suomesta vapaaehtoisena lähteneitä miehiä, joille haluttiin koulutus ja rintamakokemusta tulevia tehtäviä varten.

Kilpailu järjestettiin nykyisen Latvian alueella olevassa Liepajassa ennen kaikkea pitkään kotoa poissa olleiden jääkäreiden mielialan kohottamiseksi. Kotimaahan pääsystä ei ollut tietoa ja uutiset sieltä olivat hyvin sekasortoisia.

Jääkärimarssi on sävelletty siis ensimmäiselle itsenäistä Suomea varten perustetulle sotilasosastolle.

Sanoituksen värikäs matka

Nurmion kirjoittamat marssin sanat salakuljetettiin Tukholman kautta Liepajasta jääkäriliikettä rahoittaneelle Henrik Zilliacukselle. Lääkärinä, sairaalajohtajana ja itsenäisyysmiehenä tunnettu Zilliacus toimi myös Sibeliuksen henkilääkärinä. Hän toimitti sanat Sibeliukselle Ainolaan. Tukholmassa välikätenä oli Jörn Donnerin isä Kai Donner.

Historiankirjoituksen mukaan Sibelius pudotti marssin sanat sisältäneen paperin junan lattialle matkalla Helsingistä Järvenpäähän. Kaksi säveltäjämestarin vieressä istunutta venäläisupseeria huomasi lapun, mutta säveltäjä nosti sanat takaisin taskuunsa ja tilanne laukesi.

Laulun vielä värikkäämpi tie

Marssi esitettiin ensimmäisen kerran Liepajassa 28. marraskuuta 1917 pataljoonan miehistölle tarkoitetussa illanvietossa.

Takaisin Liepajaan marssi päätyi hyvin värikkäiden vaiheiden kautta. Sitä kuljetettiin Aino Sibeliuksen turkin hihassa rouva Zilliacukselle, Vaasasta moottoriveneellä Uumajaan ja taas veneellä Itämeren yli. Sillä matkalla veneen moottori hajosi, mutta kuljettajien onneksi se ajelehti Saksan hallussa olevalle Hiidenmaalle. Sieltä marssi pääsi lopulta syntysijoilleen.

Suomessa Jääkärimarssi kajahti ilmoille ensimmäisen kerran 8. joulukuuta itsenäisyysmielisten illanvietossa. Tammikuun 19. vuonna 1918 marssi sai varsinaisen kantaesityksensä Helsingissä. Samaan aikaan Viipurissa puhkesivat ensimmäiset taistelut punakaartien ja suojeluskuntalaisten välillä.

Nyt tasan satavuotiaan marssin sanoitusta rukattiin uuteen uskoon jo ennen julkaisua.  Voittajasanoituksen valinnut raati halusi tehdä siihen joitakin pieniä muutoksia.

Kolmannen säkeistön alku meni Nurmion tekstissä: ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta”. Se muutettiin muotoon: ”Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks suuri on Suomen valta.”

Pois laulukirjoista

Jääkärit muodostivat sisällissodassa valkoisen armeijan päällystöstä valtaosan ja kouluttivat sotilaita. Talvi- ja jatkosodassa suuri osa kenraalikunnasta oli entisiä jääkäreitä. 

Sodissa marssia käytettiin taisteluhengen nostamiseen. Taistelujen tauottua marssi poistettiin sotilaiden laulukirjasta eikä Ylekään saanut esittää sitä. Ensimmäistä kertaa marssi kajahti jälleen 1957 sotilasvalatilaisuudessa Santahaminassa.

Lähteet: tuntrurisusi.com, wikipedia, ruk-120.net