Jean Sibelius sävelsi Jääkärien marssin omien sanojensa mukaan korkean isänmaallisen tunteen vallassa. Teos mieskuorolle ja pianolle syntyi kolmessa päivässä Tuusulanjärven maisemissa Ainolassa. Marssi täyttää tänään sata vuotta.
Sanat marssiin on laatinut jääkäri Heikki Nurmio. Nurmio voitti marssisanoituksesta järjestetyn kilpailun ensimmäisen maailmansodan melskeessä vuonna 1917. Nurmio taisteli Saksan armeijaan kuuluneessa, mutta suomalaisista koostuneessa Preussin kuninkaallisessa jääkäripataljoonassa numero 27.
Pataljoona koulutettiin ja toimi saksan armeijassa 1915-1918. Jääkärit olivat Suomesta vapaaehtoisena lähteneitä miehiä, joille haluttiin koulutus ja rintamakokemusta tulevia tehtäviä varten.
Kilpailu järjestettiin nykyisen Latvian alueella olevassa Liepajassa ennen kaikkea pitkään kotoa poissa olleiden jääkäreiden mielialan kohottamiseksi. Kotimaahan pääsystä ei ollut tietoa ja uutiset sieltä olivat hyvin sekasortoisia.
Jääkärimarssi on sävelletty siis ensimmäiselle itsenäistä Suomea varten perustetulle sotilasosastolle.
Sanoituksen värikäs matka
Nurmion kirjoittamat marssin sanat salakuljetettiin Tukholman kautta Liepajasta jääkäriliikettä rahoittaneelle Henrik Zilliacukselle. Lääkärinä, sairaalajohtajana ja itsenäisyysmiehenä tunnettu Zilliacus toimi myös Sibeliuksen henkilääkärinä. Hän toimitti sanat Sibeliukselle Ainolaan. Tukholmassa välikätenä oli Jörn Donnerin isä Kai Donner.
Historiankirjoituksen mukaan Sibelius pudotti marssin sanat sisältäneen paperin junan lattialle matkalla Helsingistä Järvenpäähän. Kaksi säveltäjämestarin vieressä istunutta venäläisupseeria huomasi lapun, mutta säveltäjä nosti sanat takaisin taskuunsa ja tilanne laukesi.
