Tutkijan mukaan Maahanmuuttoviraston tulisi päivittää tietonsa Venäjän HLBT-oikeuksien tilanteesta. Ne ovat maassa kaventuneet radikaalisti hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Venäläisen sateenkaariparin tie Tampereelle ei ole ollut helppo. Nyt Victoria Tsvetkova ja Anna Iliukovich Strakovskaia voivat kuitenkin elää turvassa ja parisuhdettaan piilottelematta, sillä viime marraskuussa he saivat turvapaikan Suomesta. STT on nähnyt pariskunnan kielteiset ja myönteiset turvapaikkapäätökset sekä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset.
Pari kertoo STT:lle tutustuneensa toisiinsa jo 6-vuotiaina, sillä heidän isänsä olivat ystäviä. Kului lähes 15 vuotta, kunnes he ymmärsivät olevansa rakastavaisia. Parikymppisinä he muuttivat yhteiseen kotiin Moskovassa.
Kotimaassaan Tsvetkova ja Strakovskaia joutuivat salaamaan suhteensa. He kertovat kokeneensa syrjintää muun muassa etsiessään asuntoa ja hakiessaan asuntolainaa. Kun Tsvetkova joutui sairaalaan, Strakovskaiaa ei päästetty vierailemaan – paitsi jos hän valehteli olevansa tämän sisko.
Heitä ei nähty perheenä. Venäjällä samaa sukupuolta olevat eivät voi mennä naimisiin tai rekisteröidä parisuhdettaan.
– Tuntui kuin meillä ei olisi Venäjällä mitään oikeuksia, Strakovskaia sanoo kahvilassa Tampereella tammikuun lopulla.
Alkuvuonna 2022 ajatus Venäjältä lähdöstä oli hautunut jo jonkin aikaa. Sitten tuli helmikuu, ja Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Se oli viimeinen pisara, pari kertoo. Oli toimittava pian, lähdettävä oitis. Pelkona oli, että maan rajat suljetaan.
– Käytännössä siis pakenimme. Emme tienneet, minne mennä, ihan mihin vain, Tsvetkova kertaa tapahtumia.
8:04
Lue myös: Suomessa vastikään avioitunut homopari pakeni Venäjältä yli 30 vuotta kestäneen väkivallan jälkeen: "Tämä oli viimeinen niitti"
Hakivat turvapaikkaa välilaskulla Suomessa
Seuraavina kuukausina tapahtui paljon. Ajasta on yhä hankala puhua, sillä muistot ovat kuin sumun peitossa, Strakovskaia sanoo.
Maaliskuun alussa pari lensi Turkkiin. Sen jälkeen matka jatkui Azerbaidzhaniin, missä Tsvetkova opetti vapaaehtoisena ukrainalaislapsia.
Lopulta 20. huhtikuuta he nousivat Istanbulissa koneeseen, jonka päätepiste oli Bangkok. Thaimaahan asti he eivät kuitenkaan aikoneet matkustaa. Matkalla oli vaihto Helsinki-Vantaan lentokentällä. Se oli parille ainut tapa päästä Suomeen ilman viisumia. Suomeen laskeuduttuaan he hakivat maasta turvapaikkaa.
Suurin syy sille oli se, ettei pari voinut elää yhdessä turvallisesti Venäjällä. He myös pelkäsivät sodanvastaisten mielipiteidensä tulevan julki. Niiden vuoksi heitä olisi voitu syyttää maanpetoksesta.
Suomessa heidät majoitettiin ensin vastaanottokeskukseen Vantaalle, sen jälkeen Saloon hiljan avattuun keskukseen, joka oli täynnä ukrainalaisia turvaa hakevia. Sieltä Riihimäelle, Kuopioon, takaisin Saloon ja sitten Somerolle. Siellä pari asui yli vuoden ja viihtyi hyvin.
– Siellä oli niin hiljaista ja rentouttavaa. Luulen, että siellä aloimme vihdoin voida paremmin, kun ei tarvinnut koko ajan muuttaa, Tsvetkova sanoo.
Lue myös: Naisen sammakkokorvakorut johtivat vankeuteen – Venäjän "LGBT-kiellosta" ensimmäiset tuomiot
Odotus teki viikonlopuista hankalia
Ensimmäinen turvapaikkakuuleminen oli tammikuussa 2023, noin yhdeksän kuukautta Suomeen saapumisen jälkeen. Kuulemisia oli yhteensä neljä, ja niiden jälkeen ei auttanut kuin odottaa.
Se oli pariskunnan mukaan henkisesti rankkaa. Pahimpia olivat Tsvetkovan mukaan viikonloput, jolloin posti ei kulkenut. Niinä päivinä turvapaikkapäätös ei ainakaan tulisi.
Tammikuussa 2024 poliisi ilmoitti päätösten tulleen. Maahanmuuttoviraston (Migri) lokakuussa 2023 antamat päätökset olivat kummankin osalta kielteisiä: ei turvapaikkaa. Virasto katsoi, ettei ollut perusteltua syytä uskoa, että kumpikaan olisi vaarassa joutua Venäjälle palatessaan rikossyytteiden, väkivallan tai oikeudenloukkausten kohteeksi.
– Vaikka maatiedon mukaan seksuaalivähemmistöjen tilanne on kotimaassasi osin heikko, se ei kuitenkaan ole sellainen, että kaikki seksuaalivähemmistöjen edustajat olisivat vakavien oikeudenloukkausten vaarassa. - - Mahdollisten perheen perustamiseen liittyvien haasteiden tai syrjinnän ei voida katsoa olevan laajuudeltaan eikä luonteeltaan niin vakavaa ja sen välittömien seurauksien elämäänne niin kohtuuttomia, että sen vuoksi teidän tulisi katsoa olevan vakavien oikeudenloukkausten vaarassa kotimaassanne, päätöksissä perusteltiin.
Myöskään sodanvastaiset mielipiteet eivät Migrin mukaan asettaneet paria vaaraan saada syytettä maanpetoksesta tai joutua oikeusloukkausten kohteeksi Venäjällä.
Perustellusti aihetta pelätä vainoa
Pari valitti päätöksistä, ja syyskuussa 2024 Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Migrin päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.
– Hallinto-oikeus arvioi, että valittajalla on ilmentämänsä seksuaalisen suuntautumisen vuoksi perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi. Valittajalta ei voida kohtuudella edellyttää, että hän salaisi seksuaalisen suuntautumisensa kotimaassaan vainolta välttyäkseen, hallinto-oikeus katsoi ratkaisuissaan.
Oikeus katsoi parin seksuaalivähemmistöön kuuluvina olevan muita ihmisiä todennäköisemmin viranomaisten mielenkiinnon kohteena. Se arvioi, että heillä oli kumulatiivisista syistä perustellusti aihetta pelätä joutuvansa Venäjällä vainotuksi.
– Tilanteessa, jossa pelko vainosta perustuu lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintaan, valittajan ei voida katsoa saavan viranomaissuojelua, ratkaisuissa todettiin.
Myönteiset turvapaikkapäätökset pari sai lopulta marraskuussa 2024. Niiden mukaan Tsvetkovalla ja Strakovskaialla oli perustellusti aihetta pelätä joutuvansa Venäjällä vainotuksi poliittisen mielipiteen ja yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen vuoksi.
Lue myös: Putin allekirjoitti “LGBT-propagandaa” vastustavan lain
Turvapaikka pelkän vähemmistöaseman perusteella
Pariskunta on tyytyväinen turvapaikoista, mutta heidän mielestään Migrin tiedot seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä Venäjällä kaipaisivat päivittämistä.
– Luulen, ettei virastossa oikein ymmärretä, että Venäjä ei ole demokraattinen valtio. Se, mikä on kirjoitettu lakiin ei aina ole se, miten laki toimii käytännössä, Tsvetkova sanoo.
Migrin mukaan kaikilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä ei ole aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi pelkästään seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä takia.
Tämä on parin mielestä epäkohta. He katsovat, että venäläisten sateenkaari-ihmisten tulisi saada Suomesta turvapaikka pelkän vähemmistöasemansa perusteella.
– Ei se ainakaan ole pienempi syy (myöntää turvapaikka) kuin se, että vastustaa avoimesti sotaa. Voit lopettaa poliittisen vaikuttamisen, mutta et voi lopettaa olemasta sateenkaari-ihminen, Tsvetkova sanoo.
– HLBT-ihmisten oikeuksia rikotaan Venäjällä perinpohjaisesti eikä heillä ole maassa minkäänlaista suojaa, etenkään transihmisillä, Strakovskaia lisää.
Tällä hetkellä hyvä ja turvallinen elämä Venäjällä avoimesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvana ei parin mielestä ole mahdollista.
– Vielä viisi vuotta sitten se oli ehkä mahdollista, jos oli todella onnekas ja todella rikas. Mutta nyt ei enää edes silloin, Strakovskaia sanoo.
"Astumme Venäjän asettamaan ansaan"
Myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin väitöskirjatutkija John Kayen mielestä olisi paikallaan, että Migri päivittäisi tietojaan Venäjän sateenkaarioikeuksista.
Maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vastainen lainsäädäntö on kiristynyt hyökkäyssodan Ukrainaan alkamisen jälkeen nopeasti ja radikaalisti, Kaye sanoo. Niin sanottua homopropagandalakia on laajennettu, transihmisten oikeudet on viety lähes kokonaan ja "kansainvälinen HLBT-liike" on kielletty äärijärjestönä.
Kayen mielestä muutoksia ei ole osattu ottaa huomioon Migrin turvapaikkapäätöksissä. Kaye toimii ihmisoikeusjärjestö Setan hallituksessa sekä venäjänkielisten sateenkaari-ihmisten Tema-järjestössä, johon monet kielteisen päätöksen saaneet ovat ottaneet yhteyttä.
Kielteisissä päätöksissä on Kayen mukaan tehty oletuksia, että Venäjällä viharikoksen kohteeksi joutunut sateenkaari-ihminen voisi turvautua viranomaisten apuun. Näin ei ole käytännössä ole.
– Kun tehdään tällaisia oletuksia, prosessissa on selkeitä puutteita. Jos ei itse maatiedossa, niin sen tulkitsemisessa ja käytössä osana päätöksentekoa, Kaye sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa Migrin maatietoon pitäisi ottaa myös kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen luotettavalla tavalla tuottamia tilastoja ihmisoikeusrikkomuksista.
Venäjänkielisen uutissivusto Meduzan mukaan venäläisviranomaiset keräävät tietokantaa sateenkaari-ihmisistä muun muassa homoklubeihin tekemissään ratsioissa. Sitä pelätään käytettävän apuna ihmisten vainoamiseen.
– Tämäkään ei käy ilmi, jos tarkastellaan pelkkää lainsäädäntötekstiä. Me astumme Venäjän asettamaan ansaan, jos uskomme, että se mitä lukee Venäjän laissa, on totuus, Kaye sanoo.
Migri: Ajankohtainen tilanne huomioidaan
Turvapaikkaprosessit voivat venyä parinkin vuoden mittaisiksi, mutta Migriltä kerrotaan, että päätöksissä huomioidaan aina ajantasaisin tieto maasta.
Viraston erityisylitarkastaja Eppu Ojala sanoo STT:lle, että esimerkiksi venäläisiä turvapaikanhakijoita koskevissa päätöksissä otetaan huomioon myös parin viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset HLBT-oikeuksissa.
Ojalan mukaan tämänhetkinen oikeuskäytäntö on, ettei kaikkien Venäjältä tulevien seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden voida katsoa automaattisesti olevan oikeudenloukkausten tai vainon vaarassa.
– Tilanne arvioidaan jokaisen hakijan kohdalla yksilöllisesti, mutta toki tunnistamme tilanteen ja sen kehityksen Venäjällä, hän sanoo.
Migrissä HLBTI-asioista vastaavana erityisylitarkastajana työskentelevä Johanna Sassi sanoo, ettei virastolla ole tarkkaa tilastoa siitä, millä perustein turvapaikkaa on haettu tai millä perustein se on myönnetty.
– Asiantuntija-arvio on, että seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä hakemuksia on jätetty vuosittain noin sata, hän sanoo.
Luku sisältää kaikki lähtömaat.
Sassin mukaan Migrin ohjeistuksissa on selkeää se, ettei turvapaikanhakijoilta voida edellyttää tai vaatia sitä, että nämä salaisivat seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä.
– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen on niin kiinteä osa identiteettiä, ettei henkilöä voida vaatia salaamaan sitä taatakseen turvallisuutensa.
Haaveissa perustaa perhe
Tätä nykyä Strakovskaia ja Tsvetkova asuvat Tampereella. He unelmoivat perustavansa järjestön auttamaan muita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia turvapaikanhakijoita. Muitakin suunnitelmia on. Mennä naimisiin, hankkia lapsi. Opiskella ja löytää työ.
Suomessa vähemmistöjen oikeudet ovat parin mielestä hyvät.
– Enää meidän ei tarvitse esittää, että olemme toistemme siskoja. Voimme mennä naimisiin ja kaikki ovat sen kanssa ok. Tai jos eivät ole, he eivät näytä sitä. He tietävät, että laki on suojanamme, Tsvetkova sanoo.
Yksi merkittävimmistä asioista heille on turva elää vapaasti omana itsenään. Suomessa he voivat luottaa viranomaisiin, jos heihin esimerkiksi kohdistettaisiin vähemmistöaseman vuoksi väkivaltaa. Venäjällä näin ei ole.
Samaan aikaan huolta herättää kuitenkin se, kehittyvätkö asiat myös Suomessa taantumukselliseen suuntaan. Esimerkkeinä Strakovskaia mainitsee valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puheet ”pervoilun” ja ”woke-ideologian” poistamisesta kouluista.
– Ovatko asiat täällä viiden vuoden päästä samoin kuin nyt Venäjällä? Mitä jos meidän pitää paeta uudelleen? Tsvetkova sanoo miettineensä.
Lue myös: MTV Kiovassa: Sateenkaarisotilas Petro tuli vanhemmilleen kaapista – "Jos kuolen, kukaan ei voi tehdä sitä puolestani"
2:53