Vaikka Suomen ja Venäjän rajalla on pääsääntöisesti rauhallista, tapahtuu joka vuosi useita laittomia rajanylityksiä ja laittomia maahantuloja.
MTV Uutiset kertoi viikko sitten, että tämän vuoden ensimmäinen luvaton rajanylitys Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella tapahtui, kun kolme venäläistä pilkkijää tulivat Suomen puolelle.
Pilkkijöiden epäillään olleen pisimmillään noin 80 metriä Suomen puolella. Kun Rajavartioston partio saapui paikalle, kalastajat palasivat takaisin Venäjän puolelle.
On rajanylitys tapahtunut epähuomiossa tai ei, tilanteesta ei selviä pelkällä anteeksipyynnöllä.
– Haluamme selvittää kaikki tapaukset, sillä ne täyttävät valtiorajarikoksen tunnusmerkit. Teemme paljon yhteystyötä esimerkiksi Venäjän viranomaisten kanssa, ja käymme kaikki aina tapaukset läpi, Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntija Kari Kettunen sanoo.
Kun epäillään, että henkilö on tullut rajan yli laittomasti, avataan esitutkinta. Henkilö otetaan kiinni, hänen henkilöllisyytensä selvitetään, häntä kuulustellaan ja esimerkiksi matkareittiin liittyvät asiat selvitetään.
Kuusi maastorajan ylitystä Kiteen korkeudella
Vuonna 2017 havaittiin yhdeksän laitonta rajanylitystä Venäjältä Suomeen. Se on melko tyypillinen lukema, kun tarkastellaan tilastoja pidemmällä aikavälillä.
– Havaintoja on ollut viime vuonna huhtikuulta syyskuulle. Näin se on ollut aiempinakin vuosina. Talvella paksussa lumihangessa on ihmisen hankala liikkua. Tosin myös lentoliikenteessä ja maantieliikenteessä havaitaan eniten laittomia ylityksiä ja niiden yrityksiä juuri keväästä syksyyn ulottuvalla aikavälillä, rajaturvallisuusasiantuntija Kari Kettunen kertoo.
Viime vuoden tilastoista Kettunen nostaa yhden poikkeavuuden: Maastorajojen ylityksiä tapahtui pohjoisemmassa kuin aiempina vuosina.
– Niitä tapahtui Pohjois-Karjalan alueella, Kiteen tasalla suunnilleen. Tapauksia oli kuusi erillistä. Rajan yli tuli venäläisiä ja algerialaisia, jotka hakivat Suomesta turvapaikkaa.
Kettusen mukaan suurin osa ylityksistä on perinteisesti tapahtunut Kaakkois-Suomen alueelta, jossa on eniten asutusta ja vaihtoehtoisia reittejä rajan yli.
Harvinaisempaa on se, että Suomen puolelta yritetään Venäjälle. Tätäkin tapahtuu – viime vuonna kaksi ihmistä jäi kiinni.
– Syynä ylityksiin voi olla esimerkiksi se, että henkilö on oleskellut Suomessa laittomasti tai on ollut täällä etsintäkuulutettu. Tämä on kuitenkin hyvin poikkeuksellista, Kettunen sanoo.
Salakuljetusta veneellä
Poikkeuksellista on niin ikään tilastoissa kesäkuun kohdalla näkyvä piikki rajanylityksistä laittomasti salakuljetettuna.
Rajavartiolaitos avasi viime vuonna 38 esitutkintaa laittomasta maahantulon järjestämisestä sekä 17 törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Yksi tapauksista on kesäkuussa paljastunut salakuljetus Saimaan kanavan kautta.
Salakuljetuksessa käytettiin noin 12-metristä moottorivenettä. Selvisi, että veneessä olleet kolme henkilöä olivat salakuljettaneet veneellä Suomeen 17 ihmistä.
Tammikuussa annetun käräjäoikeuden tuomion mukaan 66-vuotias isä, 43-vuotias tytär ja 16-vuotias poika toivat Venäjältä Suomeen laittomasti yhteensä ainakin 67 ihmistä.
Kettusen mukaan salakuljetetut ihmiset tuotiin Suomeen moottoriveneellä usealla eri kerralla viime ja toissa vuonna.
Tutkinta vaatii kansainvälistä yhteispeliä
Kettunen ei kerro tarkemmin, miksi vene alun perin kiinnitti rajaviranomaisten huomion.
– Tällaisen tapauksen selvittäminen vaatii laajaa, kansainvälistä esitutkintatyötä ja yhteistyötä. Suomen sisälläkin tämä vaatii isoa yhteistyötä viranomaisten kesken. Ympäri Suomen on järjestetty kuulusteluja sekä salakuljetettujen ihmisten että rikoksesta epäiltyjen kanssa. Myös kotietsintöjä on tehty.
Salakuljetetut olivat kurdi- ja arabitaustaisia ja kotoisin ainakin Jemenistä, Libanonista ja Turkista. Monet heistä olivat matkustaneet pitkään ja maksaneet suuria summia ihmissalakuljettajille jo päästäkseen Venäjälle.
– Salakuljetetut ihmiset on osittain tavoitettu. Osa ihmisistä on salakuljetettu edelleen Eurooppaan.
Kettusen mukaan varsinaisen laittoman valtionrajanylityksen paljastamisen lisäksi Rajavartiolaitoksen tavoitteena on selvittää, onko joku taho ollut järjestämässä tätä toimintaa rahallista korvausta vastaan.
– Käytännössä puhutaan siis ihmissalakuljetuksen tutkinnasta, Kettunen sanoo.
– Oma valvonta ja tarkastustoiminta on tärkein keino ehkäistä laitonta maahantuloa, Kettunen painottaa.
Poikkeustalvi 2015-2016
Suomen ja Venäjän raja on ollut Kettusen mukaan pitkään rauhallinen. Esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden ajan tilastot ovat näyttäneet pitkälti samanlaisilta.
Poikkeuksen teki loppuvuosi 2015 ja alkuvuosi 2016, kun koko Eurooppaa koetellut siirtolaiskriisi oli pahimmillaan.
– Tuolloin Sallan ja Raja-Joosepin kautta tuli Suomeen laittomasti noin 1800 ihmistä. He kaikki hakivat silloin turvapaikkaa Suomesta.
Kettunen muistuttaa, että vuonna 2015 alkanut siirtolaiskriisi näkyi pääosin muilla rajoilla kun itärajalla. Suurin osa siirtolaisista tuli Suomeen Schengenin sisärajojen, esimerkiksi Ruotsin kautta.
Schengenin sopimus säätelee ihmisten liikkuvuutta rajojen yli sopijamaiden välillä. Käytännössä se tarkoittaa, että rajatarkastukset yhteisillä rajoilla eli sisärajoilla on poistettu.
Salakuljettaja voi toimia etäältä
Lentoliikenteen kautta Suomeen laittomasti yrittävät henkilöt olivat viime vuonna pääasiassa transit-tapauksia.
– Esimerkiksi jos henkilö lentää Moskovasta Helsingin kautta New Yorkiin, hänellä on lentoliput koko matkalle. Hän on saanut maahantulo-oikeuden New Yorkiin, mutta ei Eurooppaan. Transit-tapauksessa henkilö jättää käyttämättä viimeisen lennon ja jää tässä välissä Suomeen.
Kettusen mukaan tämä on tunnettu toimintamalli ympäri maailman. Toimintaa estääkseen viranomaiset tekevät laajaa yhteistyötä lentoyhtiöiden kanssa.
– Tällaisissa tapauksissa salakuljetus ei välttämättä vaadi fyysistä mukanaoloa, vaan salakuljettaja ostaa valmiiksi oikeanlaiset reitit ja he ovat mahdollisesti väärentäneet asiakirjoja lähtömaassa.
Zimbabwelaiset jäivät kiinni kiinni
Kettusen mukaan tapausten taustalta paljastuu varsin usein järjestäytynyttä rikollisuutta.
Kettunen kertoo esimerkkinä, että tällä viikolla Vantaan käräjäoikeudessa käsiteltiin tapausta, jossa Suomeen saapui neljä henkilöä Dubaista. Heidän oli tarkoitus matkustaa Suomen kautta Dubliniin.
Kaikilla matkustajilla oli aidot matkustusasiakirjat. Pian selvisi, että henkilöt olivat kuitenkin lähtöisin Zimbabwesta. Kaikilla on teknisesti täysin aidot Etelä-Afrikan asiakirjat.
Kolme heistä jäi kiinni kiinni Helsinki-Vantaalla, yksi pääsi rajatarkastuksen läpi Dubliniin. Selvityksessä on, millainen kuvio ryhmän taustalla ja heidän asiakirjojensa järjestämisen taustalla on.
– Koska he yrittivät Iso-Britanniaan, yhteistyötä tehdään maan viranomaisten kanssa, Kettunen kertoo.
Tilanne voi muuttua nopeasti
Rajaturvallisuusasiantuntija Kettusen mukaan eri maiden turvapaikkapolitiikka heijastuu nopeasti salakuljettajien reitteihin. Jos jokin maa kiristää periaatteitaan, reitit vievät toisiin maihin.
– Tämä on kuitenkin monen tekijän summa. Se, missä maassa on tuttuja ja samaa kansallisuutta olevia ihmisiä jo valmiiksi tai esimerkiksi töitä tarjolla, ohjaa tietenkin myös ihmisten liikkumista.
Kettunen painottaa, että tilanne on hyvin vakaa itärajalla, mutta pieniä merkkejä epävarmuudesta on viime vuosina noussut.
– Seuraamme tilannetta erittäin tarkasti. Teemme läheistä yhteistyötä Venäjän ja toki muidenkin maiden viranomaisten kanssa. Seuraamme mitä Euroopassa tapahtuu. Vaikka tilanne on nyt varsin rauhallinen, se voi muuttua hyvin nopeastikin. Varsinkin Välimeren tapahtumat ja Euroopan rajojen valvonta kiinnostaa meitä Suomessakin.