Itämeren alle kaavailtava kaasuputki vastatuulessa – hanke voidaan haudata poliittisin syin

Putki kulkisi Itämeren pohjalla Laukaansuusta (venäjäksi Ust-Lugasta) Saksan Greifswaldiin.

EU suhtautuu hankkeeseen kielteisesti, koska se lisäisi energiariippuvuutta Venäjästä. Putkea vastaan ovat asettuneet muun muassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja EU-parlamentin suurin ryhmä, keskusta-oikeistolainen EPP.

Myös itäisen Keski-Euroopan ja Baltian maat suhtautuvat kielteisesti hankkeeseen. Putki on herättänyt huolta lisäksi Ruotsissa, jossa pelätään Venäjän laivaston roolin vahvistumista Itämerellä.

Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden varoitti eilen vierailullaan Tukholmassa, että putken rakentaminen olisi Euroopan kannalta huono juttu.

Suomi suhtautuu hankkeeseen neutraalisti

Sen sijaan Suomi suhtautuu uuteen putkeen samalla tavalla kuin ensimmäiseen. Suomi ei asettunut poikkiteloin Nord Stream 1:n kohdalla.

– Me käsittelemme asian ja käymme asian läpi meidän lainsäädäntömme mukaan, jos anomus tulee, ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo.

Nord Stream kakkosen torppausta yrittävät viime kädessä Puolan kilpailuviranomaiset, vaikka putki ei kulkisi Puolan talousvyöhykkeen kautta. Kilpailuviranomaiset uhkaavat läntisiä yhtiöitä seuraamuksilla, jos ne osallistuvat putkihankkeeseen.

Saksalaisilla Wintershallilla ja Uniperilla sekä ranskalaisella Engiella, itävaltalaisella OMV:lla ja brittiläis-hollantilaisella Shellillä on toimintaa Puolassa. Puolalaisviranomaisten mukaan Gazprom ja läntiset kumppanit saisivat liian hallitsevan markkinaosuuden Puolan markkinoilla.

Yhtiöt kertovat vetäneensä hankkeensa takaisin Puolan kilpailuviranomaisten käsittelystä ja tutkivansa nyt kukin erikseen vaihtoehtoisia tapoja jatkaa projektia. Yhtiöt uskovat, että Nord Stream 2 rakennetaan suunnitellussa aikataulussa. 

Ukrainan kriisi taustalla 

Poliittisen vastatuulen taustalla on Ukrainan kriisi. Bidenin mukaan merkittävä riippuvuus venäläisestä kaasusta horjuttaisi Ukrainaa. Venäjän ja EU:n suhteiden kylmeneminen Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan kriisin vuoksi pelaa joka tapauksessa venäläiskaasua vastaan.

Läntisten yhtiöiden mahdollinen vetäytyminen hankaloittaisi Nord Stream 2:n rahoitusta. Gazpromilla on lisäksi kaksi muuta hanketta, jotka syövät yhtiön taloudellisia voimavaroja.

Gazprom aikoo rakentaa kaasuputken Mustanmeren ali Turkkiin. Toinen hanke on putki Siperiasta Kiinaan.