Poliittiset ja taloudelliset syyt voivat torpata venäläisen Gazpromin suunnitteleman Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisen. Gazprom ja viisi läntistä energiayhtiötä kertovat kuitenkin jatkavansa hanketta uudelta pohjalta.
Putki kulkisi Itämeren pohjalla Laukaansuusta (venäjäksi Ust-Lugasta) Saksan Greifswaldiin.
EU suhtautuu hankkeeseen kielteisesti, koska se lisäisi energiariippuvuutta Venäjästä. Putkea vastaan ovat asettuneet muun muassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja EU-parlamentin suurin ryhmä, keskusta-oikeistolainen EPP.
Myös itäisen Keski-Euroopan ja Baltian maat suhtautuvat kielteisesti hankkeeseen. Putki on herättänyt huolta lisäksi Ruotsissa, jossa pelätään Venäjän laivaston roolin vahvistumista Itämerellä.
Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden varoitti eilen vierailullaan Tukholmassa, että putken rakentaminen olisi Euroopan kannalta huono juttu.
Suomi suhtautuu hankkeeseen neutraalisti
Sen sijaan Suomi suhtautuu uuteen putkeen samalla tavalla kuin ensimmäiseen. Suomi ei asettunut poikkiteloin Nord Stream 1:n kohdalla.
– Me käsittelemme asian ja käymme asian läpi meidän lainsäädäntömme mukaan, jos anomus tulee, ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo.
Nord Stream kakkosen torppausta yrittävät viime kädessä Puolan kilpailuviranomaiset, vaikka putki ei kulkisi Puolan talousvyöhykkeen kautta. Kilpailuviranomaiset uhkaavat läntisiä yhtiöitä seuraamuksilla, jos ne osallistuvat putkihankkeeseen.