Isyyden tunnustaminen helpottuu ensi vuoden alussa, kun isyyslain uudistus tulee voimaan. Uusi laki mahdollistaa isyyden tunnustamisen jo äitiysneuvolassa.
Selvissä tapauksissa, kuten tulevien vanhempien asuessa avoliitossa, isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.
Oikeus- ja sosiaali- ja terveysministeröistä kerrotaan, että ennalta tunnustettu isyys on myös mahdollista peruuttaa. Se on tehtävä 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Epäselvissä tilanteissa tai muutoin niin haluttaessa isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten nykyisinkin.
Isyys testataan limakalvonäytteestä
Isyyden selvittämisessä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaa huomattavasti tulosten valmistumista.
Avioliittoon perustuva niin sanottu isyysolettama säilyy käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.
Äidin vastustusoikeudesta luovutaan
Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovutaan. Sillä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.
Myös isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennetaan. Mies voi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Pääsääntö on jatkossakin, että perheen ulkopuoliset eivät voi vaatia aviomiehen isyyden kumoamista.
Isyyden vahvistaminen takautuvasti mahdolliseksi
Isyyden vahvistamista koskeva kanneoikeus palautetaan takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa. Kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen, kun nykyinen laki tuli voimaan vuonna 1976.
Isyyden vahvistaminen takautuvasti vaikuttaa perintöoikeuteen. Uudistuksen myötä perinnönjaon oikaisua voi vaatia esimerkiksi silloin, jos lapsen ja vanhemman suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen tai perillinen on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa.