Israelin pääministeriä syytettiin vaalilain rikkomisesta – syytti itse palestiinalaisia vaaleihin sekaantumisesta

Haaretz kirjoitti, että pääministeri Benjamin Netanjahu oli tiistai-iltapäivään mennessä rikkonut kolmesti maan vaalilakia. Lehden mukaan Netanjahu esimerkiksi puhui kahdesti radiossa. Maan lain mukaan ehdokkaat eivät saa vaaleja edeltävästä illasta alkaen antaa haastatteluja radiossa eivätkä televisiossa.

Lehden mukaan päänministeri syytti palestiinalaisia vaaleihin sekaantumisesta. Palestiinalaisviranomainen kuitenkin kiisti syytökset. Huhtikuun vaaleissa palestiinalaisviranomaiset kannustivat arabeja, joilla on oikeus äänestää Israelin vaaleissa, äänestämään.

Äänestyspaikkoja suljettiin

Joitakin äänestyspaikkoja jouduttiin sulkemaan Israelissa olevissa arabikaupungeissa, kirjoittaa Jerusalem Post. Eräällä paikkakunnalla vaalitarkkailija yritti laittomasti kuvata äänestyspaikan tapahtumia. Poliisi kertoo lehden mukaan, että äänestyspaikka avattiin myöhemmin uudelleen.

Myöhemmin toisella äänestyspaikalta raportoitiin, että äänestäjät yrittivät jättää uurniin useita äänilipukkeita.

Netanjahun haastaja

Benjamin Netanjahu on johtanut Israelia yhteensä yli vuosikymmenen. Vaalien ennakkoasetelmissa pääministerin puolueen valtaa uhmasi erityisesti Benny Gantzin sinivalkoinen puolue. Kumpikaan suosituimmista puolueista ei kuitenkaan voi muodostaa maassa hallitusta yksinään.

Huhtikuun vaalien jälkeen Israeliin ei saatu hallitusta, sillä Israel Beiteinu -puolue ei suostunut hallitusyhteistyöhön pääministeri Netanjahun muodostaman koalition kanssa. Israel Beiteinun ehtona oli, että maan asevelvollisuuden olisi koskettava myös ultraortodokseja.

Mikäli Netanjahu puolueineen voittaa vaalit, hänen uskotaan ajavan sitä, että parlamentti takaisi hänelle immuniteetin. Pääministeri on ollut korruptiosyytteiden keskellä, minkä takia on mahdollista, että hänelle luetaan syytteet tulevina viikkoina.

Jakautunut kansa

Tel Avivin yliopiston sosiologian professori Nissim Mizrachin mukaan vaaleissa näkyy israelilaisen yhteiskunnan jakautuneisuus.

Maassa äänestäjien mielipiteet vaihtelevat jo sen välillä, kuuluisiko valtion olla muodoltaan liberaali demokratia vai juutalainen valtio.

–  Israelin liberaali, maallinen vasemmisto ja keskusta-vasemmisto ajattelevat Israelia ensisijaisesti liberaalina ja demokraattisena valtiona. Uskonnollinen oikeisto sen sijaan korostaa nationalismia, professori sanoi STT:lle.

Mizrachin mukaan aukkoa ei kurota umpeen näissä vaaleissa.