Israelin maahyökkäyksestä Gazaan tulossa hidas ja verinen – osa siviileistä jää taistelujen jalkoihin

Tämä on Israelin ja Hamasin välisen konfliktin tilanne juuri nyt - Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen raportoi Jerusalemista 7:02
Katso myös: Tämä on Israelin ja Hamasin välisen konfliktin tilanne juuri nyt – Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen raportoi Jerusalemista

Israelin maahyökkäystä Gazan kaistalle odotetaan alkavaksi. 

Israelin armeija kehotti tänä aamuna Gazan kaupungin asukkaita poistumaan kodeistaan oman turvallisuutensa vuoksi. Israel nimittäin ilmoitti, että se jatkaa huomattavaksi luonnehtimaansa operaatiota terroristijärjestö Hamasia vastaan. Hamas puolestaan on lausunnossaan sanonut, että siviilien tulisi pysyä kodeissaan.

Gazan kaistalla asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä, ja evakuointikehotuksen piirissä arvioidaan olevan noin miljoona.

Vielä on epäselvää, mikä tarkkaan ottaen on Israelin tavoitteena Hamasin suhteen. Maahyökkäys vastaisi Hamasin viime viikonlopun yllätysiskuihin Israeliin. Vaikka Israelin armeijalla on Hamasiin nähden huomattava ylivoima, maahyökkäyksestä ei silti tule helppoa.

Israel etenee hitaasti

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kertoo, että Gazan kaistan kaupunkiolosuhteet suosivat puolustajaa eli Hamasia.

– Tämä tulee olemaan kuluttavaa ja todennäköisesti hyvin veristä. Israel joutuu myös varautumaan siihen, että sen joukot ottavat tappioita, hän sanoo STT:lle.

Everstiluutnantti Juha Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta arvioi, että Israel pyrkii ensimmäiseksi saamaan haltuun pohjoisen Gazan alueen niin, että Hamas ei pysty ampumaan sieltä enää raketteja Israelin puolelle. Tämä edellyttää maajoukkojen käyttöä. Operaatiosta ei tule nopeaa, sillä Hamasilla on ollut aikaa valmistautua tehokkaaseen ja kiivaaseen puolustustaisteluun.

– Rakennetulla alueella hyökkäys on vaikeimpia sotilasoperaatioita, mitä on. Edetään siis hyvin hitaasti ja varovaisesti. Pitää varautua, että alueita ja rakennuksia on ansoitettu ja miinoitettu. Eli hyökkäyksen kulkuun vaikuttaa hyvin paljon, kuinka paljon joudutaan raivaamaan esteitä, Mäkelä kertoo STT:lle.

Gazan kaista on tiheään rakennettu, muistuttaa Mäkelä.

– Jollei sitä nyt pommiteta aivan raunioiksi, niin jokainen talo antaa erikseen suojaa. Jokainen talo ja kadunkulma on myös Israelin kannalta erikseen vallattava, joten eteneminen on todella hidasta.

Mäkelä ennakoi, että jalkaväkeä seuraavat panssarivaunut tai miehistönkuljetuspanssarivaunut niillä alueilla, joilla nämä pystyvät toimimaan.

– Kriittinen uhka panssareille on, onko Hamasilla vielä toimintakykyisiä partioita, joilla on panssarintorjuntaohjuksia tai panssarintorjunta-aseistusta, jolla voidaan vaikuttaa.

Israelin joukkojen tavoitteena on Mäkelän arvioissa viedä Hamasilta kyky ampua taistelupanssarivaunuja ja kyky ampua esimerkiksi olalta laukaistavilla ohjuksilla hyökkäystä tukevia taisteluhelikoptereita.

Ratkaiseva taistelu Hamasille

Everstiluutnantti Mäkelä uskoo, että sitä mukaa kun Hamasin taistelusoluja paljastuu, pyrkii Israel käyttämään hyödykseen teknistä ylivoimaansa ja tuhoamaan etäältä. Näin Israel välttyy menemästä Hamasin tulen alle.

Mäkelän mukaan laajasti arvioidaan, että Hamasin vastarinta on huomattavasti paremmin valmisteltua ja suunniteltua kuin aiemmissa yhteenotoissa.

– Kyseessä on tavallaan Hamasille ratkaisutaistelu. Heillä on kaikki pelissä koko organisaation säilymisen kannalta. He eivät myöskään pääse Gazasta pois. Eli tällainen sissitaktiikka, mitä on käytetty aiemmin, että ammutaan Israelin kohdetta ja sen jälkeen väistetään maan alle piiloon tai muuta, se ei nyt toimi. He tietävät, että heidät on saarrettu tuolle alueelle, ja ovat varmasti sen verran päättäväisiä, että taistelevat viimeiseen asti.

Stewart pitää Hamasin tavoitteena säilyä hengissä ja pyrkiä aiheuttamaan mahdollisimman kovia tappioita Israelin armeijalle. Hän muistuttaa, että Hamasilla on valttikorttinaan panttivangit.

– Ihan mahdollinen skenaario on, että operaatio päättyy tulitaukoon, jonka osana panttivangit luovutetaan takaisin Israelille.

Siviilit jäävät jalkoihin

Gazan kaistan humanitaarinen tilanne on vaikea, sillä Israel on kiristänyt saartoaan. Alueella on esimerkiksi akuutti vesi- ja sähköpula. Israel on ilmoittanut, että se ei salli veden, polttoaineiden tai humanitaarisen avun toimittamista Gazaan ennen kuin Hamas vapauttaa sieppaamansa israelilaiset panttivangit.

Juha Mäkelä pitää selvänä, että kun Israelin antama takaraja siviilien poistumiselle päättyy, on pohjoisen Gazan alueella edelleen väestöä. Hän painottaa, että siviiliväestö on nimenomaan Hamasin taktiikan perustana, sillä se pyrkii käyttämään siviilejä suojanaan ja näin estämään Israelin tehokkaan ja rajoittamattoman voimankäytön.

– Hehän antaisivat tämän vähän liian helpolla, jos siellä ei olisi muita kuin Hamasin taistelijoita. Silloinhan Israel voisi käytännössä moukaroida pohjoisen alueen miten haluaa ja yrittää epäsuoralla tulella ja ilmasta tuhota Hamasin taistelijat.

Myös Ulkopoliittisen instituutin Stewartin mielestä on selvää, että siviilit joutuvat vaaraan.

– Ei ole mahdollista tehdä näin, että sanotaan miljoonalle ihmiselle, että häipykää.

Eli heistä ainakin osa jää näiden taisteluiden jalkoihin?

– Kyllä.

Mäkelän mukaan kansainvälinen yhteisö yrittää saada tulitauon aikaiseksi jossain vaiheessa, jotta humanitaariset käytävät saadaan auki siviilien auttamiseksi.

–  Vaikka Israel lopulta pystyisi pohjoisen alueen valtaamaan, sotilaallisen voiton merkitys on hyvin kyseenalainen, koska tähän tarvitaan poliittinen ratkaisu.

Eskalaation riski

Mäkelä arvioi, että Gazan pohjoisen alueen operaatio näyttää suuntaviivat sille, miten kriisi kehittyy.

– Jos Israel saa vapaat kädet kansainväliseltä yhteisöltä ja onnistuu tuon pohjoisen alueen saamaan jollain tavalla haltuunsa, yrittää se jatkaa ja hyödyntää menestystään ja vallata lisää alueita edelleen tavoitteena Hamasin sotilaallisen kyvyn täysi tuhoaminen.

Voisiko meneillään oleva tilanne eskaloitua – ja jos voisi, mitä siitä seuraisi?

Mäkelä sanoo, että konfliktin laajenemisen riskiä on vaikea arvioida, sillä naapurimaat pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen rauhoittavasti ja välttämään eskalaatiota.

Mäkelän mukaan riski on suorassa suhteessa aikaan. Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä todennäköisempää on, että mukaan liittyvät Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö Hizbollah ja mahdollisesti myös Syyria.

– Israel on tietysti varautunut näihin jo, eli on siirtänyt omia joukkojaan näille alueille. Tämä on myös Hamasin taktiikka. Hamas on vedonnut muihin äärijärjestöihin ja toivoo, että ne tulisivat sen avuksi. Näin tulisi useamman rintaman sota Israelia vastaan.

Pelkillä aseilla ei pidemmällä aikavälillä pysytä takaamaan rauhaa tai palestiinalaisten aseman parantamista.

Sekä Mäkelä että Ulkopoliittisen instituutin Stewart huomauttavat, että tilanne vaatisi poliittisen ratkaisun.

– Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että siellä asuu kaksi miljoonaa ihmistä, jotka eivät ole häviämässä mihinkään. Ja heidän asiansa pitää jollakin tavalla jonkun järjestää, Stewart sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat