Isot alueelliset erot: Diabetesta eniten Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa

Eniten diabetesta esiintyy Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Vähiten sokeritaudista kärsitään Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan rannikolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Markku Peltosen mukaan myös tutkimukset vahvistavat sen, että alueiden välillä on eroja.

Kakkostyypin diabetekseen voi vaikuttaa elintavoilla, ykköstyypin ei

– Diabetes on sairaus, jossa veren sokeripitoisuus kasvaa pitkäaikaisesti liian suureksi.  
– Avaintekijä on insuliinihormonin erityksen loppuminen, hormonin määrän riittämättömyys tai sen vaikutuksen heikkeneminen.  
– Diabeteksen kaksi päämuotoa ovat tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes, jonka puhkeamiseen ei voi vaikuttaa elintavoilla, ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes, johon vaikuttavat sekä elintavat että geenit.  
– Lisäksi tunnetaan esimerkiksi raskausdiabetes ja haimasairaudesta johtuva diabetes.  
– Ykköstyypin diabeetikkoja on Suomessa noin 40 000, kakkostyypin diabeetikkoja ainakin 250 000. Diagnosoimattomia kakkostyypin diabeetikkoja on arviolta 200 000.  
– Diabeteksen kehittyminen kestää vuosia, eikä se useimmiten aluksi aiheuta lainkaan oireita.  
– Ykköstyypin diabetesta esiintyy Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tämän syytä ei tiedetä.  

– Monissa muissakin kroonisissa sairauksissa Suomessa on se tilanne, että lännessä, siis ruotsinkielisillä alueilla, on jonkin verran vähemmän sairastuvuutta ja riskitekijätasot ovat matalammat kuin Itä-Suomessa.  

Erojen takana voivat olla niin perintötekijät kuin elintavat.

– On hyvin mahdollista, että lännessä ihmisillä on hieman paremmat ruokavalio- ja liikuntatottumukset, Peltonen sanoo.  
Kelan tilastot perustuvat diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeuksiin. Siksi kaikki tapaukset eivät näy luvuissa. Tilastot eivät myöskään erottele tyypin 1 ja 2 diabetesta.