Onko tyypin 2 diabetes omaa syytä? Saako diabeetikko syödä karkkia? Voiko diabeteksesta parantua laihduttamalla? Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Suomen Diabetesliitosta perkaa läpi sairauteen liittyvät uskomukset ja myytit.
”Jatkuva pissahätä ja jano ovat diabeteksen oireita.”
Totta.
Kun verensokeri nousee yli yksilöllisen munuaiskynnyksen, joka on yleensä noin 10 mmol/l, niin ylimääräinen sokeri menee virtsaan ja vie mukanaan vettä. Silloin virtsamäärä lisääntyy. Kun virtsaneritys lisääntyy, elimistö kuivuu ja tulee jano. Jatkuva pissahätä ja jano ovat tyypillisiä diabeteksen oireita, joiden pitää johtaa verensokerin mittaamiseen, ettei diagnoosi myöhästy.
Verensokeri nousee helposti yli 10:een erityisesti ruokailun jälkeen. Varsinkaan tyypin 2 diabeetikot eivät välttämättä tunnista tätä, vaan kun verensokeri nousee hitaasti kuukausien kuluessa, asialle löydetään muita selityksiä. Toisaalta diabeteksen diagnoosirajana on paastoarvo 7 mmol/l, jolloin diabetes ei myöskään aiheuta pissahätää.
”Tyypin 1 diabetesta on vain lapsilla.”
Tarua.
Tyypin 1 diabetekseen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa. Vuosittain Suomessa sairastuu noin 500–600 alle 15-vuotiasta lasta, kun vuosittain tyypin 1 diabetekseen sairastuvien määrä kokonaisuudessaan on noin 2 000.
”Diabeetikko ei saa syödä karkkia.”
Tarua.
Mikään ei ole ehdotonta. Pieni makeinen osana ateriaa tai aterian päätteeksi on mahdollinen. Se, miten karkin syönti vaikuttaa verensokeriin, riippuu määrän lisäksi myös diabeteksen yksilöllisestä luonteesta ja hoidosta.
Sokerin määrän suositus on enintään kymmenen energiaprosenttia päivässä eli esimerkiksi 2000 kilokalorin energiatasolla 50 grammaa. Se täyttyy kovin helposti jo tavallisella ruokavaliolla, saati, jos syödään karkkia.
Karkki on käytännössä lähes puhdasta sokeria ja nostaa verensokeria nopeasti. Jos kyseessä on tyypin 2 diabeetikko, niin käytännössä verensokeri nousee liikaa.
Jos kyseessä on tyypin 1 diabeetikko, niin hän voi laskea makeisesta tulevan hiilihydraattimäärän ja kompensoida sen pikainsuliinin pistoksella. Makeinen nostaa verensokeria helposti nopeammin kuin pikainsuliini ehtii mukaan, mutta kun kyseessä on harvemmin toistuva tilanne, se ei olennaisesti heikennä hoitotasapainoa. Esimerkiksi lapset voivat siis kohtuudella herkutella muiden kanssa.
”Alkoholi on diabeetikolle vaarallisempaa kuin muille.”
Osin totta, osin ei.
Alkoholilla on useita yhteyksiä diabetekseen. Ensinnäkin alkoholi yhdessä pistettävän insuliinin tai joidenkin insuliinin eritystä lisäävien diabeteslääkkeiden kanssa voi johtaa liian matalaan verensokeriin eli sokkitilaan. Toisekseen alkoholissa on runsaasti energiaa, eli se voi olla yksi syy diabeetikon painonnousuun, ja siksi siihen pitäisi kiinnittää huomiota ja puuttua. Lisäksi diabeteksen taustalla voi olla alkoholin aiheuttama haimatulehdus, tosin haimatulehdus voi johtua muistakin syistä.
Alkoholin normaali kohtuukäyttö, joka tarkoittaa naisilla korkeintaan yhtä annosta päivässä ja miehillä korkeintaan kahta annosta päivässä, on mahdollista ihan samalla tavalla diabeetikolle kuin muillekin. Humalajuominen sen sijaan voi olla todella vaarallista insuliinihoitoiselle.
”Diabetes on Suomessa erittäin yleinen verrattuna muihin maihin.”
Osin totta, osin ei.
Suomessa tyypin 1 diabetes ja nimenomaan lasten diabetes on kaikkein yleisintä maailmassa. Syytä tähän ei tiedetä, mutta meille on rikastunut altistavia perintötekijöitä, ja jotkin ulkoiset ympäristötekijät yhdessä virustulehdusten kanssa aikaansaavat sairauden.
Jos katsotaan diabetesta kokonaisuutena, niin Suomi painii samassa keskisarjassa kuin Euroopassa yleensä. Aikuisikäisistä miehistä reilulla kymmenellä prosentilla ja naisista vajaalla kymmenellä prosentilla on diabetes, ikäihmisistä vielä hieman useammilla. Miehet ovat enemmistönä.
”Äkkiä nouseva tai laskeva verensokeri voi terveellä ihmisellä viitata siihen, että sairastuu joskus diabetekseen.”
Osin totta.
Terveellä henkilöllä verensokeri vaihtelee suhteellisen pienellä alueella: 3,5–8 mmol/l välillä. On kuitenkin henkilöitä, joiden verensokeri voi erityisesti runsaasti nopeita hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen tai ateriavälin pitkittyessä laskea normaalin alarajalle. Se aiheuttaa matalan verensokerin tuntemuksia. Osalla näistä henkilöistä on taustalla jonkinlainen insuliinin erityksen häiriö, ja osalle kehittyy myöhemmin diabetes. Minään selvänä ennusmerkkinä tätä ei kuitenkaan voi pitää.
”Diabetes altistaa sokeutumiselle.”
Totta.
Riittämättömästi hoidettu diabetes eli korkea verensokeri ja verenpaine aiheuttavat silmänpohjan pieniin verisuoniin muutoksia, jotka voivat hoitamattomina aiheuttaa hiussuonten tukkeutumista, hapenpuutetta silmänpohjaan sekä niin sanottujen uudissuonten kasvua. Uudissuonet voivat hoitamattomina aiheuttaa verenvuodon silmänpohjaan. Arpikiinnikkeet taas saattavat aiheuttaa verkkokalvon irtoamista.
Vähäiset silmänpohjamuutokset ovat pitkään sairastetussa diabeteksessa tavallisia, mutta tänä päivänä kenenkään ei tarvitse sokeutua diabeteksen vuoksi. Sokeritasapaino ja verenpaine saadaan nykyään hoidettua niin, että vakavammat muutokset ovat vähentyneet. Lisäksi diabeetikon silmänpohjat valokuvataan yhden–kolmen vuoden välein. Tarvittaessa silmälääkäri voi antaa paikallisia lääke- ja laserhoitoja, joilla silmänpohjamuutosten eteneminen voidaan pysäyttää.
”Tyypin 2 diabetes johtuu elintavoista ja on siten omaa syytä.”
Tarua.
Tyypin 2 diabetes on monimutkainen ja monimuotoinen haiman sairaus. Se ei suinkaan käyttäydy kaikilla samalla tavalla. Taustalla on diabetekselle altistavat perintötekijät, ympäristötekijät sekä elintavat. Uusimmat tutkimukset koskevat suoliston yksilöllisen bakteerikannan vaikutusta niin painoon kuin diabetekseen.
Nykyään elinympäristömme on muuttunut. Diabetes lisääntyy voimakkaimmin niissä maissa, joissa kaupungistuminen on nopeaa, arkiaktiivisuus ja työn fyysinen kuormitus vähentyneet, ruoan energiatiheys ja laatu muuttunut lihottavaksi ja annoskoot samanaikaisesti lisääntyneet. Tämä johtaa lihomiseen eli käytännössä elimistön rasvamäärän kasvuun. Pelkkä lihominen ei kuitenkaan aiheuta tyypin 2 diabetesta, koska eiväthän kaikki ylipainoiset sitä sairasta.
Insuliinin tarve lisääntyy, kun paino nousee ja erityisesti, kun maksa rasvoittuu. Niille, joiden haiman insuliinieritys ei pysty kompensoimaan lisääntyvää insuliinitarvetta, kehittyy verensokerin nousu. Toisilla haima tekee tehtävänsä paremmin, toisilla heikommin. Siten jollakin sokeriarvot saattavat nousta jo muutaman kilon ylipainolla, kun taas toisella sokeriarvot pysyvät kunnossa, vaikka ylipainoa olisi kymmeniä kiloja.
”Kaikkien diabeetikoiden pitää piikittää itseään insuliinilla.”
Tarua.
Diabetesta sairastavia arvioidaan olevan yhteensä noin 500 000. Vuonna 2014 Kelan korvauksia diabeteslääkkeistä sai 352 054 henkilöä. Heistä insuliinia käyttäviä oli 119 604 henkilöä.
”Diabetes on hengenvaarallinen sairaus.”
Totta.
Tyypin 1 diabetes on insuliinipuutossairaus, ja insuliinipistokset ovat elintärkeät. Jos henkilö, jolla on täydellinen insuliinipuutos, jää ilman insuliinia, niin hän menehtyy muutamassa päivässä. Riittämätön insuliinin saanti voi liittyä esimerkiksi vakavaan infektioon. Jos kuumeinen infektiosairaus lisää insuliinin tarpeen moninkertaiseksi eikä tilannetta osata hoitaa, niin se voi johtaa nopeasti happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin. Se on hengenvaarallinen ja yleensä tehohoitoa vaativa tilanne.
Myös tyypin 2 diabetes johtaa vuosien kuluessa insuliinipuutokseen, mutta siinä insuliini ei yleensä puutu kokonaan. Hoidotta jääminen johtaa vakavaan tilanteeseen, mutta pelivaraa on enemmän.
Tyypistä riippumatta diabetes lisää sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, riskin moninkertaiseksi. Joillakin ensimmäinen sepelvaltimotaudin oire voi olla kohtalokaskin sydänveritulppa.
”Diabeteksesta voi parantua, jos laihduttaa.”
Osin tarua, osin totta.
Laihduttaminen vähentää insuliinin tarvetta.
Tyypin 1 diabetes eli insuliinipuutos ei parane laihduttamalla, mutta ylipainoisella tyypin 1 diabeetikolla verensokerin hoitaminen on helpompaa ja sokeritasapaino parempi, kun ylipaino vähenee.
Myös ylipainoisella tyypin 2 diabeetikolla insuliinin tarve vähenee laihtuessa. Muutenkin ruokavaliohoito ja liikunta vähentävät insuliinin tarvetta, laskevat verenpainetta ja korjaavat rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä.
Jo viiden kilon painonlasku vähentää merkittävästi maksan rasvaisuutta ja parantaa oman insuliinin tehoa. Isommilla laihdutusmäärillä insuliinin tarve ja teho voivat korjaantua niin hyvin, että henkilö pärjää ilman lääkehoitoa tai ainakin vähemmillä lääkkeillä. Joillakin se kestää pitkään, joillakin lyhyemmän aikaa. Osalla potilaista haiman toimintahäiriö etenee painosta riippumatta.
Jos vastasairastunut tai tyypin 2 diabeteksen esiasteen (heikentynyt sokerinsieto) omaava henkilö saa reilusti painoa pois, on mahdollista ja usein tavallistakin, että verensokeri normalisoituu. Kun laihtuminen on pysyvää ja verensokeri pysyy normaalina, niin sitä voi nimittää parantumiseksi, mutta tilanne vaatii kuitenkin säännöllistä seurantaa.
Miten diabetes ehkäistään?
Studio55.fi-lähetyksessä annettiin vinkkejä diabeteksen ennalta ehkäisemiseksi marraskuussa 2014.
16:56
