Isoja eroja kuntien varautumisessa sähkökatkoihin - kriittiset kohteet turvataan ensin

Viimeistään neljän vuoden takainen Tapani-myrsky herätti sähköyhtiöt, viranomaiset ja kunnat varautumaan sähkökatkoihin.

– Vuoden 2011 Tapani-myrskyjen jälkeen varautumista on parannettu. Ensisijaisesti varautuminen koskee jokaista viranomaista ja yritystä itseään, sanoo sisäministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio.

Kuntien valmius vaihtelee

Jokaisella sähköverkkoyhtiöllä ja kunnalla on omat valmiussuunnitelmansa laajojen sähkökatkojen varalle. Käytännössä kuntien valmius kuitenkin vaihtelee.

– Varautumisen taso vaihtelee ihan niinkuin kansalaisten keskuudessakin. Kukin kunta on vähän eri vaiheessa siinä, miten hyvin varautumista on pystytty viemään eteenpäin, arvioi riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Sähkökatkon iskiessä turvataan ensimmäisenä kriittiset kohteet kuten esimerkiksi vesilaitokset ja hoitolaitokset.

– Hoitolaitokset ja vanhusten palvelutalo ja sairaalat ovat kriittisiä. Isommissa yksiköissä on omat varavoimajärjestelmät, mutta sitten on vanhempia kiinteistöjä ja pienempiä yksiköitä, joista ei varavoimaa löydy. Lisäksi ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät kohteet kuten vesilaitokset, listaa Pursiainen.

Sähköjohdot kaivetaan maan alle

Uusi, vuonna 2013 voimaan tullut, sähkömarkkinalaki määrää, että ilmassa kulkevat sähköjohdot korvataan maakaapeleilla seuraavien 15 vuoden aikana. Sen pitäisi vähentää sähkökatkoja tehokkaasti.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että asemakaava-alueella on sallittu korkeintaan kuuden tunnin sähkökatkot. Asemakaava-alueen ulkopuolella raja on 36 tuntia, kertoo Vainio.

Viranomaiset muistuttavat, että myös jokaisen suomalaisen olisi syytä varautua sähkökatkoihin.

– Jokaisen kansalaisen pitää varautua. Se tarkoittaa, että on juotavaa, syötävää, riittävästi vaatetta, valoa ja paristolla toimivia radioita, luettelee Vainio.