Terrorismirikoksiin syyttömiksi todetut irakilaisveljekset vaativat Suomen valtiolta poikkeuksellisen kovia kärsimyskorvauksia. Perusteena on muun muassa se, että miehet istuivat lähes puolitoista vuotta vankilassa turhaan. Asian käsittely nytkähti tänään eteenpäin, kun käräjäoikeudessa pidettiin valmisteluistunto.
Hovioikeus hylkäsi irakilaiskaksosia vastaan nostetut terrorismisyytteet vuonna 2020. Aiemmin miesten epäiltiin olleen mukana Isis-joukkomurhassa Irakissa.
Miehet vaativat Suomen valtiolta nyt massiivisia, yli 400 000 euron korvauksia kummallekin, koska he istuivat poliisitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana vankeudessa kaikkiaan 533 päivää.
Veljekset haluavat siis 800 euroa korvausta päivää kohti. Yhtä paljon on maksettu Suomessa ainoastaan Anneli Auerille.
Poikkeuksellinen rikosepäily virisi videosta
Tutkintavankeuteen irakilaismiehet päätyivät äärimmäisen kovien rikosepäilyjen takia. Heidän uskottiin osallistuneen Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä kesäkuussa 2014.
Irakin armeijan tukikohdassa tapahtunut joukkomurha on lähihistorian verisimpiä. Eri arvioiden mukaan toistatuhatta irakilaissotilasta surmattiin terroristijärjestö Isisin nimissä.
Verenvuodatuksen ohella sotilastukikohdassa kuvattiin propagandaa. Yhdellä videoista esiintyi barettipäinen mies. Hän teloitti ampumalla ainakin 11 maassa makaavaa sotilasta.
Tuo video nousi keskeiseen rooliin irakilaisveljesten jutussa.
0:22
Toista veljistä epäiltiin punaiseen barettiin pukeutuneeksi mieheksi, joka Isis-terroristien propagandavideolla tappaa ainakin 11 irakilaissotilasta.
Tulivat turvapaikanhakijoina
Irakilaiskaksoset olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina syksyllä 2015. Heidät oli sijoitettu Kangasalla sijainneeseen vastaanottokeskukseen.
Saman vuoden lopulla useat Suomessa oleskelleet irakilaiset olivat ottaneet yhteyttä poliisiin ja esittäneet huolensa siitä, että toinen miehistä olisi esiintynyt Isisin joukkomurhavideolla.
Poliisi alkoi tutkia asiaa. Kaksoset vangittiin terrorismirikoksista epäiltyinä joulukuussa 2015.
Miehet kiistivät kaiken alusta alkaen. Heidän mukaansa koko vyyhti oli lähtenyt liikkeelle vastaanottokeskuksessa käydystä riidasta, jonka jälkeen vastapuoli olisi tunnistanut toisen miehistä videolta. Miesten itsensä mukaan he eivät edes olleet Irakin Tikritissä joukkosurman aikaan.
Asia eteni lopulta oikeuteen. Syyttäjä vaati molemmille elinkautista.
Oikeudessa vertailtiin miesten ulkonäköä joukkosurmavideolla esiintyvään barettimieheen ja kuultiin muuta todistelua.
MTV:n Rikospaikka haastatteli irakilaisveljeksiä toukokuussa 2017:
Poliisi oli kerännyt aineistoa miehiä vastaan muun muassa salakuuntelemalla miesten huonetta vastaanottokeskuksessa.
Toisen lausunnot eivät olleet kovinkaan mairittelevia.
– Tiedätkö mitä mä haluaisin tehdä tässä maailmassa? Jos se olisi minun käsissäni niin polttaisin kaikki shiialaiset ja tappaisin. Vaikka imetysikäisen vauvan, mies totesi eräässä keskustelussa.
Veljekset puhuvat myös muun muassa siitä, miten poliisikuulusteluissa tulisi olla.
– Tule tänne, käydään poliisiasioita läpi.
– Niin?
– Jos sinulta kysytään, miksi olet tullut tänne, sanot ettei sinulla itselläsi ole ainakaan mitään. Ja sitten vielä yksi juttu. Älä sitten tuo esille et Daeshia etkä mitään muita (epäselvää) esiin.
– Ei, en puhu.
Daesh tulee arabiankielisestä nimestä, joka vastaa Isistä.
Lisäksi poliisi oli löytänyt toisen miehen puhelimesta islaminuskoa, tappamista ja Isisiä koskevan keskustelun, jossa mies perusteli ankaria näkemyksiään musliminaiselle.
Mies kertoi muun muassa, miten "tappaminen on velvollisuus" ja "me emme tapa ketään, paitsi ne, jotka ovat häpäisseet uskontoamme".
Oikeudessa mies kiisti viestien pitävän paikkaansa. Miehet syyttivät myös väitetyistä Isis-yhteyksistä puhuneita todistajia valehtelijoiksi.
Eräs todistaja oli väittänyt, että toinen veljeksistä olisi lähestynyt häntä Kylmäkosken vankilassa ja kertonut suoraan olevansa Isis-terroristi.
– Hän valehtelee. En ole hänen kanssaan puhunut ulkoilussa. En ole hänen kanssaan sanaakaan puhunut. En pitänyt hänestä enkä siksi halunnut hänen kanssaan puhua, vaikka hän yrittikin minun kanssaan keskustella, syytösten kohteena ollut veli kommentoi oikeudessa.
Käräjäoikeus punnitsi kaikkea esille tuotua ja päätyi toteamaan, että varmuutta miesten syyllisyydestä ei saatu. Näyttö ei ollut käräjäoikeuden mielestä riittävää, ja miesten syyllisyydestä jäi järkevä epäily.
Oikeus siis katsoi, ettei miesten voitu katsoa olleen vastuussa propagandavideon kauheuksista.
Neljä anonyymiä todistajaa
Valtakunnansyyttäjä vei asian Turun hovioikeuteen.
Hovioikeuden mukaan merkittävin näyttö syytteiden tueksi oli neljän Irakista käsin kuullun anonyymin todistajan lausunnot, joiden mukaan miehet oli nähty joukkomurhan tekopaikoilla.
Oikeudessa oli esitelty myös toisen miehen ja veljesten isän välinen puhelinkeskustelu, jonka sisältö viittasi miehen olleen mahdollisesti Tikritissä joukkomurhan aikaan. Lisäksi oikeudelle oli näytetty toisen miehen puhelimesta löydetyt viestit, jotka viittasivat hänen kannattaneen Isisiä ja mahdollisesti myös kuuluneen siihen.
Lopputulos oli tästä huolimatta sama kuin käräjillä.
Veljekset olivat esittäneet vastanäyttönä kahden todistajan kertomukset heidän olinpaikoistaan joukkomurhan aikaan.
Todettiin myös, että propagandavideolla näkynyt barettimies oli yhden todistajan mukaan kuollut jo vuonna 2014 tai 2015.
Lisäksi toinen veljeksistä oli näyttänyt muutamaa päivää ennen joukkomurhaa kuvattuja videoita, joissa hänellä oli lyhyet hiukset ja parta. Videon barettimiehen hiukset olivat pitkät, kuten partakin.
– Hovioikeus on punninnut syytteitä tukevia sekä sitä vastaan osoittavia seikkoja ja kiinnittänyt keskeisesti huomiota anonyymien todistajien tekemiin tunnistuksiin liittyviin epävarmuustekijöihin, hovioikeus kertoi tiedotteessaan.
– Lopputuloksena hovioikeus on päätynyt siihen, että syytteiden tueksi esitetty näyttö ei riitä syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella osoittamaan vastaajien syyllistyneen syytteissä tarkoitettuihin tekoihin, perustelut jatkuivat.
Kaikki syytteet hylättiin. Ratkaisu oli yksimielinen.
Syyttäjä jätti asian siihen. Asiasta ei valitettu enää korkeimpaan oikeuteen. Hovituomio sai lainvoiman vuoden 2020 alkupuolella.
Nyt tapaus on saamassa vielä eräänlaisen jälkisoiton, kun miehet vaativat Suomen valtiolta massiivisia korvauksia vankeusajalta.
Valtiokonttori päätti vapauttavan tuomion jälkeen, että miehille maksetaan syyttömänä vankeudessa vietetystä ajasta 400 euroa päivältä, eli kaikkiaan 213 000 euroa.
Miehet eivät kuitenkaan tyytyneet summaan, vaan kantelivat päätöksestä Helsingin käräjäoikeuteen, jonka on määrä puida asiaa myöhemmin tänä vuonna. Asiassa pidettiin valmisteluistunto tänään perjantaina.
Miesten kanteen mukaan heidän saamansa korvauksen tulisi olla kaksi kertaa maksettua suurempi, 800 euroa päivältä. He siis toivovat reilua 426 000 euroa kummallekin.
Kovaa vaatimustaan he perustelevat useilla eri seikoilla, kuten vankeuden pitkällä ajalla ja sillä, että heidän yhteydenpitoaan rajoitettiin koko tuon ajan.
Miehet myös kokevat kärsineensä eristyksessä yksinäisyydestä sekä siitä, että he ovat voineet kommunikoida vieraassa maassa ainoastaan tulkin välityksellä. Miehet puhuvat ainoastaan arabiaa.
He vetoavat myös siihen, että heitä kohtaan nostetut syytteet olivat poikkeuksellisen vakavat.
Rikosnimikkeinä oli muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä murhia sekä surmaamalla tehty törkeä sotarikos, ja miesten mukaan asia on saanut laajasti huomiota arabiankielisissäkin tiedotusvälineissä.
Valtion mukaan 400 euron päiväkorvaus on jo sellaisenaan noin neljä kertaa tavanomaista suurempi.
Vain poikkeustapauksissa päiväkohtaiset korvaukset ovat nousseet noin 100 euroa suuremmiksi. Tämä on todettu muun muassa korkeimman oikeuden vuonna 2017 antamassa ratkaisussa. Valtiokonttorin mukaan ”normaalikorvaus” on tällä hetkellä noin 120 euroa.
Valtio vetoaa myös siihen, ettei korvauksia makseta esitutkinnasta tai sen kestosta, rikosprosessista, aiheettomasta rikosepäilystä tai tällaisen epäilyn julkisuudesta.
Vain vapaudenmenetyksestä välittömästi aiheutuva kärsimys korvataan.
Valtio huomauttaa myös, että terrorismirikoksesta epäillyksi leimautuminen ei sinänsä johdu vankilassa olemisesta, vaan ylipäätään rikosepäilystä – eikä siitä makseta korvauksia.
Valtion mukaan rikosepäilyjen julkisuuskaan ei ole korvausperuste. Vain vapaudenmenetyksestä välittömästi aiheutunut kärsimys korvataan.
– (Terrorismirikoksesta epäillyksi) leimautuminen olisi sama riippumatta siitä, oliko kantaja vapautensa menettäneenä vai ei, valtio perustelee.
Valtion mukaan yhteydenpitorajoitukset tai eristys siviilielämästä eivät nosta korvauksen suuruutta, sillä ne liittyvät vangitsemiseen tavallisestikin, ja ne on huomioitu peruskorvauksessa.
Helsingin käräjäoikeus tulee puimaan korvauskiistaa syyskuussa.
