Isis ei syntynyt tyhjästä – "peto on kasvanut liian suureksi hallita"

Aavikkomyrsky riehui Persianlahdella 1990-91. Desert Storm -sotaoperaatio ajoi Yhdysvaltojen johdolla Saddam Husseinin joukot pois Kuwaitista. 

Yhdysvallat myös houkutteli kurdeja ja Etelä-Irakin shiioja kapinaan. Saddam kukisti ne verisesti ja vei pakotteiden kurjistamat irakilaiset syvemmälle ahdinkoon.  

Nyt Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa pieksee toisenlainen, mustien lippujen, aavikkomyrsky. Kalifaattiaan rakentava äärijärjestö ISIS haastaa tosissaan sotilaallisesti kansallisia asevoimia. Se on työntänyt al-Qaidan sivuosaan sekä islamistien magneettina että silkan terrorin levittäjänä. 

Uusi maailman epäjärjestys

1990-luvun alussa piti vallita lännen johtama kylmän sodan jälkeinen uusi maailmanjärjestys. Nyt meillä on uusi maailman epäjärjestys.

Saddamin kukistuminen 2003 ei tuonut demokratiaa Irakiin, toisin kuin Yhdysvallat liittolaisineen halusi. Maa vajosi uskonnollisten ryhmittymien veriseen kamppailuun, jota hallitukset nollasummapelillään ylläpitivät ja kiihdyttivät, ja tekevät yhä niin. 

Itsensä syrjityksi tunteneet sunnit tarttuivat aseisiin ja aloittivat hyökkäykset sekä shiioja että maassa olevia yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan.

Irakin jälkeen painekattiloiden kannet alkoivat poksahdella siellä sun täällä, erityisesti niin kutsuttuna arabikeväänä 2011. Poliittiset hellat ovat yhä kuumana.

Syyria käy brutaalia sisällissotaa, joka on levinnyt naapurimaihin. Egyptissä sotilaspresidentti Abdel Fattah al-Sisi syrjäytti ja yrittää tuhota verisesti kokonaisen poliittisen kansanliikkeen, islamistisen Muslimiveljeskunnan.

Kun Muammar Gaddafi oli kaatunut lännen ilma-aseen tuella, maa käytännössä hajosi perinteisten historiallisen alueiden ja heimojen keskinäiseen riitelyyn. Pisimmälle demokratisoitumisessa edistynyt Tunisia uhkaa vajota. Poliitikkoja yritetään murhata ja lehdistönvapaus on uhattuna.

Islamismi ei ilmestynyt tyhjästä

Islamismi ei noussut tyhjästä. Kuluneen vuosisadan kokeillut erilaiset aatteet kansallismielisyydestä ja sosialismista lupauksiin läntisestä demokratiasta ja markkinataloudesta epäonnistuivat.

Öljyvaurauden illuusion ja suurvaltojen tukemien diktaattorien luoman arvotyhjiön täytti turvautuminen moskeijan viestiin. Marokosta Siinaille ja Syyriasta Afganistaniin.  

Al-Qaida, ISIS ja monet muut pienemmät avoimen väkivaltaiset terroristiryhmät ovat lähes kaikki sunnalaisia. Irakin kaltainen kaaos antoi niille tilaa juurtua, kasvaa ja saada lisää taistelukokemusta.

Islamistit ovat saaneet sekä uskonnollista sparrausta että myös aseellista tukea vanhoillisilta sunneilta. Syyttävä sormi osoittaa erityisesti Persianlahdelle ja Saudi-Arabiaan, mistä patavanhoillista ja suvaitsematonta islamia on levitetty koraanikoulujen ja modernien viestimien kautta jo vuosikymmenien ajan. Kuten usein käy, peto on kasvanut liian suureksi hallita.

Vallankumous kestää pitkään

Vallankumoukset ovat pitkä prosessi. Itä-Euroopan sosialismin romahdus ja demokratisoituminen oli suhteellisessa rauhallisuudessaan historiallinen poikkeus.

Kymmenen vuoden päästä alueella saattaa olla rauhallisempaa. En laittaisi rahojani likoon sen puolesta, mutta toivon niin. Kymmenen vuoden päästä kartalla voi myös kolonialistien vetämien rajojen sijaan kulkea uusia rajoja ja olla kokonaan uusia valtioita kuten Kurdistan ja Palestiina.  

Naton Walesin huippukokouksessa 10 jäsenmaata päätti perustaa ydinryhmän ISIS:n nitistämiseksi. Pelkällä pommituksella ja sotimisella ei saada pysyvää muutosta, ainakaan parempaan.

Tämä ei ole vain lännen ongelma, mutta sen on muutettava holhoavaa lähestymistapaansa alueen haasteisiin. Tämä on myös ja lopulta alueen maiden ratkaistava ongelma. Johtajien ja hallitusten on viimein ryhdyttävä vastaamaan kansalaistensa huutaviin tarpeisiin ja vaateisiin. Kansalaisyhteiskuntien rakentaminen vie vuosikymmeniä. Myrsky ei laannu hetkessä.