Koronavirus, brexit, USA:n vaalit – mitä muuta muka vuoteen 2020 mahtui? Paljonkin – esimerkiksi polio hävitettiin Afrikasta ja Intiassa oli maailmanhistorian suurin lakko

4:11

Jos tästä vuodesta on jäänyt jotain mieleen, taattuja asioita ovat koronapandemia, EU:n ja Britannian tulevaisuuden suhteet, Euroopan unionin budjetti ja korona-apupaketti, sekä Yhdysvaltain presidentinvaalit. 

Näiden mediaa ja eurooppalaisten elämää hallinneiden uutisten ohessa, joskus myös varjossa, tapahtui paljon muutakin, lähialueiltamme rajat ylittäviin maailmanlaajuisiin trendeihin.  

Tässä katsaus joihinkin näistä tapahtumista.

Vuosikymmen on kulunut niin kutsutusta arabikeväästä. Sen seuraukset tuntuivat ja näkyivät surullisesti edelleen tänä vuonna.

Syyrian konflikti ei ole ohi, vaikka presidentti Bashar al-Assad sai vahvistettua asemaansa kuluneen vuoden aikana, Venäjän tuella.

Venäjän ja Assadia vastustavan Turkin maaliskuinen tulitaukosopimus Idlibissä vahvisti myös Recep Tayyip Erdoganin asemaa Syyrian pohjoisosissa. Turkin joukkojen keskeinen vihollinen ovat koillisen Syyrian Rojavan alueen kurdit.   

Pakolaistilanne yhä valtava

Syyrian pakolaistilanne on yhä jättimäinen. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maan sisäisiä pakolaisia on yli kuusi miljoonaa. Maan jättäneitä on kuutisen miljoonaa.

Syyrian tilanne näkyi myös Välimerellä, kun Eurooppaan pyrki meritse hieman alle satatuhatta ihmistä. Heistä osa sotaa ja sortoa pakenevia Lähi-idästä ja Afrikasta, osa etsimässä parempaa elämää useista eri syistä.  

Jihadistinen Isis ei ole täysin kukistettu, ja se vaikuttaa myös muun muassa naapurimaassa Irakissa, ja Afganistanissa, missä talibanien asema vain vahvistui, myös poliittisesti.

Jihadismi koetteli Sahelin alueella

Isisin, al-Qaidan ja Boko Haramin jihadistinen terrorismi horjuttivat valtioita erityisesti Sahelin alueella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Atlantin rantavaltiosta Mauritaniasta Afrikan sarveen.

Terroristien toimintaa helpottivat epävakaat ja epäsuositut hallitukset, asevoimien väliintulot, köyhyys ja ihmisten huonot tulevaisuudennäkymät. Ulkovallat tänäkin vuonna pyrkivät vaikuttamaan alueen maiden politiikkaan.

Syyrian ohella tilanne Jemenissä on surkea. Akuutti ruokakriisi koettelee miljoonia ihmisiä, ja valtataistelu eri ryhmittymien välillä jatkuu.

Välimeren eteläpuolella Libya on tiukasti jakautunut pääkaupungin Tripolin kansallisen yhtenäisyyden hallitukseen, jolla on muun muassa YK:n tuki. Itäisessä Libyassa valtaa pitää sotaherra Khalifa Haftar, jolla on omat kansainväliset tukijansa.

Polio hävitettiin Afrikassa rokottein

Sudanissa kolme vuosikymmentä hallinneen Omar al-Bashirin diktatuurin jälkeen sovittiin rauhasta. Mantereen terveysrintamalla iso hyvä uutinen oli polion hävittäminen rokotusten avulla.  

Itäisemmässä Euroopassa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka väärennytti presidentinvaalien tuloksen elokuussa, ja minkä jälkeen hän sai kansalaiset yhä jatkuviin protesteihin valtakoneiston kaatamiseksi.

Itänaapurimme Venäjän vuoden nimi oli myrkytetty oppositiopoliitikko, Saksaan hoitoon lennätetty Aleksei Navalnyi, jonka nimeä presidentti presidentti Vladimir Putin ei saa sanottua ääneen.

Putin itse tuntui viihtyneen paljon työhuoneessaan, ja ohjasi maataan etänä koronaepidemian takia.

Itäisessä Ukrainassa soditaan yhä, ja korruptio maassa jyllää. Huhtikuussa Tshernobylin turmaydinvoimalan alueella oli metsäpalo.  

Venäjän etelänaapurissa jäätynyt konflikti Armenian ja Azerbaidzhanin välillä Vuoristo-Karabahista leimahti sotimiseksi.

Arktisen alueen vetovoima kasvoi 

Pohjoisessa Euroopassa ja pohjoisen alueen vesillä isojen valtioiden kiinnostus arktiseen alueeseen luonnonvaroineen, laivareitteineen ja sotilastukikohtineen yhä kasvoi.

Yhdysvalloissa herättiin siihen, ettei heillä ole kylmille vesille sopivaa laivakalustoa kuin nimeksi, samaan aikaan kun Venäjä ja Kiina pyrkivät vahvistamaan asemiaan. Ja Grönlanti kiinnosti muitakin kuin Donald Trumpia.  

Koronapandemia vaikutti kaikkialla.

Se koetteli myös 1.3 miljardin asukkaan Intiaa, missä nähtiin loppuvuodesta historian suurimmaksikin sanottu lakko.

Maailmanhistorian suurin lakko

Jopa 250 miljoonaa ihmistä osallistui kerralla mielenilmaukseen pienviljelijöiden hätään liittyen. Sadattuhannet pienviljelijät ovat tehneet itsemurhan kurjistuneiden olojen takia.

Heidän mielestään suuret maataloustuottajat hallitsevat liikaa markkinoita. Oloja heikentävät osaltaan myös koronaepidemian asettamat rajoitukset, ilmastonmuutos, ja tämän vuoden vaikea luonnonvitsaus, heinäsirkat.

Bangladeshissa pakolaisleireillä satojentuhansien myanmarilaisten rohingyojen tilanne politiikan ja myrskyjen armoilla jatkui ratkaisemattomana.  

Latinalaisessa Amerikassa Nicólas Maduro pyysi vallassa Venezuelassa Yhdysvaltojen painostuksesta huolimatta. Näkyvimmäksi oppositiohahmoksi viime vuonna noussut Juan Guaidó ei kyennyt nousemaan riittävän vahvaksi ja yhdistäväksi hahmoksi maata kurjistanutta Maduroa vastaan.   

Morales palasi kotiin entisenä presidenttinä

Boliviassa jo kertaalleen koronaepidemian takia siirretyt presidentinvaalit voitti okakuussa Luis Arce, entisen presidentin Evo Moralesin vasemmistolaisen MAS-puolueen ehdokas.

Taloustieteilijä Arce otti etäisyyttä entiseen pomoonsa Moralesiin, joka palasi kotimaahansa maanpaosta.

Koronapandemia koetteli rajusti vauraita maita Euroopasta Amerikkoihin, mutta kovimmin ja pitkäaikaisimmin virus uhkaa iskeä maailman köyhimpiin ihmisiin.

Epävakaat elinkeinot laillisessa ja harmaassa taloudessa menevät tai ovat vaarassa hävitä. YK varoittaa jopa uusista nälänhädistä, vaikka tartuntaluvut eivät ole nousseet pelätyn suuriksi esimerkiksi Afrikassa. 

Pandemia toi nopean rokotekehittämisen – ja lukemattomat tee-se-itse-asiantuntijat sosiaalisessa mediassa - sekä etätyöt monine sovelluksineen.

Kilpailu kvanttitietokoneista kiihtyi

Tieteessä tapahtui edistymistä muun muassa kvanttiteknologiassa, kilpailu kvanttitietokoneista kävi kovana. Tekoälyn käyttö tutkimuksessa otti jopa mullistavan askeleen, kun DeepMind-yhtiö kykeni ennustamaan proteiinien rakenteen.

Suuren mittakaavan fuusioenergian tuotanto on vielä tulevaisuutta, mutta uusiutuva energiatuotanto raivasi itselleen lisää tilaa markkinoilla. Sähköautoja on yhä enemmän teillä, ja puheet itseohjautuvista ajopeleistä lisääntyivät.    

Ilmastonmuutos vaikutti osaltaan luonnonmullistusten voimakkuuksiin.

Poikkeuksellisen voimakkaita, jopa ennätyksellisiä, myrskyjä koettiin niin Filippiineillä, Australiassa kuin Yhdysvalloissa.

Tulvivat joet ajoivat kodeistaan yhteensä miljoonia ihmisiä Somaliasta Brahmaputran varrelle Intiaan ja Nepaliin.

Lämpö ja kuivuus ja paikoin tahalliset aikeet avittivatt maasto- ja metsäpaloja Amerikoista Australiaan ja Siperiaan. Ja heinäsirkkaparvet pääsivät mellastamaan Afrikan sarvesta Intiaan.

YK:n vaimea vuosijuhlinta

Tyynellämerellä käynnistyi La Niña -ilmiö. Joidenkin tutkijoiden mukaan tällä kertaa se ilmestyi kuin tyhjästä, ei El Niñon perässä, ja nyt odotetaan sen seurauksia ja kestoa.

Ainakin yksi suuri merkkipäivä vietettiin ilman suurieleisiä juhlallisuuksia, kun lokakuussa maailmanjärjestö YK täytti 75 vuotta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja