Kirjainyhdistelmä Isis symboloi monen mielessä puhdasta ja täysin käsittämätöntä pahuutta. Miten syntyi terrorijärjestö, jota jopa pahamaineinen al-Qaida kavahtaa ja miksi se iskee nyt länteen?
Isis-järjestön historia ulottuu vuoteen 2002. Sen nykyisen voiman siemenet kylvettiin kuitenkin myrkyllisessä kaaoksessa, johon Irak oli vajonnut USA:n johtaman liittouman hyökkäyksen jälkeisinä vuosina.
Al-Qaidasta versoi Isis
Isis tunnettiinkin ennen nimellä Irakin al-Qaida. Se oli eronnut emojärjestöstä aikaisemmin.
Suuren yleisön tietoisuuteen Isis nousi vuoden 2014 aikana, kun se valloitti laajoja alueita Irakissa ja sisällissodan kouriin joutuneessa Syyriassa.
Samana vuonna järjestö julisti perustavansa islamilaisen valtion, josta sen nykyinen virallinen nimi IS (Islamic State) juontuu. Nimi Isis tulee sanoista Islamic State in Iraq and Syria.
Kalifaatin alueella on käytössä tiukka islamilainen sharia-laki, joka on erityisesti naisten kannalta erittäin ankara.
Isis on vaatinut muslimeja ympäri maailmaa vannomaan uskollisuutta ryhmän johtajalle Abu Bakr al-Baghdadille. Hän on julistanut itsensä kalifiksi, kaikkien muslimien johtajaksi. Suurin osa islamilaisesta maailmasta ei kuitenkaan häntä tunnusta.
Isis on sunnijärjestö. Sunnimuslimit tulkitsevat joitakin islaminuskoon kuuluvia kysymyksiä eri tavalla kuin shiiat, jotka ovat Isisin vihan kohde muiden uskonnollisten vähemmistöjen lisäksi.
Järjestö hallitsee julkisuustemput
Viha leimuaa myös länttä kohtaan. Tämä tuli selväksi, kun Isis aloitti vuonna 2014 kammottavan julkisuuskampanjansa.
Kaava oli usein sama: musta-asuiset jihadistit teloittavat julmalla tavalla oranssiin puetun länsimaalaisen vankinsa aavikolla ja lataavat videon nettiin. Tällä tavalla surmansa sai muun muassa amerikkalaistoimittaja Steven Sotloff ja brittiläinen Alan Henning.
Jopa Al-Qaida on sanoutunut irti Isiksen silmittömästä väkivallasta jopa toisia muslimeja kohtaan ja julistanut järjestölle sodan.
On arvioitu, että nykyisin Isisin hallitsemalla alueella asuu noin 10 miljoonaa ihmistä ja järjestön riveissä taistelee 20 000–30 000 ihmistä.
Sillä on hallussaan tavanomaisten konetuliaseiden raskasta kalustoa kuten raketinheittimiä, ilmatorjuntaan käytettävää välineistöä ja maasta ilmaan ammuttavia ohjuksia.
Lyhyessä ajassa paljon tuhoa
Isisin syntilistasta on ehtinyt kertyä lyhyessä ajassa synkkä: joukkomurhia, joiden kohteeksi ovat joutuneet erityisesti kurdivähemmistö jesidit, Palmyran mittamaattoman arvokkaan muinaiskaupungin tuhoaminen, todennäköinen kemiallisten aseiden käyttö taisteluissa ja niin edelleen.
Nyt vaikuttaa siltä, että Isis on tehnyt taktiikassaan länsimaalaisesta näkökulmasta pelottavan käännöksen. Se ei ole aiemmin turvautunut näyttäviin ja paljon siviiliuhreja vaatineisiin terrori-iskuihin ydinalueensa ulkopuolella.
Tällaiset iskut, kuten WTC-hyökkäys, olivat tunnuksenomaisia Osama bin Ladenin ennen johtamalle al-Qaidalle.
Kahden viime viikon aikana Isis on ottanut vastuun venäläisiä turisteja kuljettaneen matkustajakoneen tuhosta ja Pariisissa toissa yönä tapahtuneista iskujen sarjasta.
Metrojet-yhtiön koneen maahansyöksyssä kuoli 224 ihmistä ja Ranskan iskuissa tähän mennessä 129.
Musta uhka näyttää ulottavan käärmeenpäänsä nyt myös Venäjälle ja Eurooppaan. Miksi?
Kolme syytä muutokseen
Brittiläisen The Guardian -lehden analyysin mukaan Isis on päättänyt toimia globaalisti ainakin kolmesta syystä.
Levittämällä maailmanlaajuista pelkoa paljon julkisuutta keräävillä massamurhilla Isis uskoo painostavansa maailman johtajat sille suotuisiin päätöksiin. Tällainen voisi olla esimerkiksi se, että Venäjä päättää lopettaa pommituskampanjansa Syyriassa.
Näyttävät iskut ovat myös profiilinnostatusta ja mediaspektaakkeleita, joiden tarkoitus on imeä kuolonkulttiin uusia kannattajia.
Iskujen tärkein tehtävä on kuitenkin polarisoida.
Isis haluaa luoda kiilaa pakolaiskriisin koetteleman Euroopan eri kansanosien välille. Luoda epäjärjestystä, kaaosta, eripuraa, vihaa ja heikkoutta, kuten kaikki terrorijärjestöt.
Tuoreimman iskun kohteeksi joutui juuri Ranska muun muassa siksi, että maa taistelee jihadisteja vastaan useassa kohteessa ympäri maailmaa. Maalla on yksi Euroopan suurimmista muslimivähemmistöistä ja väitetysti myös yksi maanosan jakaantuneimmista kansakunnista.
Viimeinen syy iskulle Euroopan sydämeen saattaa olla paradoksaalinen. Isis ei ole menestynyt ydinalueellaan Syyriassa ja Irakissa käymässä sodassa viime aikoina mairittelevasti, sillä se menetti Pohjois-Irakissa huoltoreittien varrella olevan Sinjarin kaupungin kurdijoukoille.
Näyttävä terrori-isku Pariisissa saattaa olla yritys kääntää huomio pois siitä, että järjestö ajaa itseään pikkuhiljaa kohti tuhoa.
Tulevat kuukaudet näyttävät, onnistuuko Isis tavoitteessaan Euroopassa vai seisooko vanha maailma yhtenäisenä uuden uhkan edessä.
Lähteet: BBC, The Guardian, The Telegraph, ABC News
Juttua korjattu klo 22.13: Nimi Isis tulee sanoista Islamic State in Iraq and Syria. Sitä ei ole lainattu saman nimiseltä egyptiläiseltä äitijumalattarelta, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.