Suomen iranilaiset viettävät tänään uutta vuotta, Nouruuzia. 2014 vuoden sijaan Iranissa juhlitaan vuotta 1393. Ajanlasku perustuu auringon kierron mukaiseen aurinkokalenteriin.
Nouruuzia on juhlittu jo yli 3000 vuotta. Sana Nouruuz tarkoittaa uutta päivää, joka liittyy kevään alkuun ja aurinkokalenterivuoden ensimmäiseen päivään. Juhla on ollut muinaisen Persian valtakunnan kaikkein tärkein juhla.
Uutta vuotta vietetään pääasiallisesti perheen kanssa. Uuteen vuoteen valmistutaan leipomalla leivonnaisia, kattamalla Haftsin eli seitsemän ässän pöytä ja kokoontumalla sen ääreen uudenvuoden hetkenä. Pöydässä on mm. mämmiä, kolikoita rikkauden symbolina, ruohoa ja valkosipulia terveyden merkiksi.
Nouruuz-pöydän kattamisessa voi olla kulttuurillisia eroja, esimerkiksi Afghanistanissa pöytään katetaan seitsemään erilaista hedelmää.
Iranilaiset viettävät uutta vuotta kyläillen sukulaisten ja ystävien luona. Lapset saavat uuden vuoden lahjoja. Aikuiset ennustavat tulevaa vuottaan ”Hafez”-kirjalla.
Vuoden 13. päivä kaikki suuntaavat ulos piknikille. Kotona pysyminen tuo epäonnea. Nouruuz-pöydässä ollut ruoho pitää ottaa mukaan piknikille, sitoa siihen pari solmua ja heittää pois. Solmujen solmimisen yhteydessä toivotaan yksi tai useampi toive, jonka odotetaan täyttyvän tulevaisuudessa.
Suomen oloissa piknikkireissu voi olla kuitenkin vaikea toteuttaa.
Suomeniranilaiset kokoontuvat yhteen
Iranilaiset voivat juhlia uutta vuottaan ympäri Suomea kulttuurikeskuksissa, avoimissa tilaisuuksissa ja järjestetyissä juhlissa. Juhlaa vietetään esimerkiksi Asukastalo Kylämajassa Espoossa.
– On helpompi ymmärtää toisia, kun ymmärtää kulttuureja. On äärimmäisen tärkeää, että suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuvat toistensa kulttuureihin. Tavoitteenamme on yhdistää asukkaita ja kulttuureja, kertoo Asukastalo Kylämajan vastaava Sointu Tulkki.
Kylämajan kaikille avoimessa Nouruuz-juhlassa iranilaiset kertoivat uudesta vuodestaan, tavoistaan ja perinteistään.
– On todella mahtavaa, että voimme juhlia uutta vuottamme Suomessa. Virallisia kulttuuritilaisuuksia pitäisi olla enemmän. Haluamme päästä sisälle suomalaiseen kulttuuriin vuorovaikuttamalla ja oppimalla toisistamme. Monet maahanmuuttajaryhmät ovat eriytyneitä muusta kantaväestöstä, kuten saaret. Nämä saaret pitäisi saada yhdistettyä, sanoo juhlassa mukana ollut nanoteknologian tohtoriopiskelija Maryam Borghei.