Intialainen lääketiede ayurveda ohjaa oikeanlaiseen elämäntapaan

Ayurveda on tuhansia vuosia vanha intialainen lääketiede, ja siinä pyritään etsimään jokaiselle ihmiselle juuri heille sopiva elämäntapa ja ruokavalio, jotka estävät sairauksia. Suomessa asuvalla intialaisella Kavita Guptalla on viisi ja puoli vuotta kestänyt yliopistotutkinto ayurvedasta. Kavita työskentelee Helsingin Astanga Joogakoululla.

Ayurvedassa ajatellaan, että kehossa on kolmea eri elementtiä, joista kaikilla on oma erikoisominaisuutensa. Elementit ovat vata (tuuli), pitta (tuli) ja kapha (lima). Nämä kolme elementtiä määräävät ihmisen luonnon. On mahdollista, että oma luonto tuo tulevaisuudessa joitakin sairauksia, sillä eri aineet ja ruoat sopivat eri luonnoille. Esimerkiksi vääränlainen ruokavalio voi johtaa sairauksiin.

– Ayurveda-lääketiede eroaa mielestäni kaikista eniten länsimaisesta lääketieteestä siinä, että länsimainen lääketiede perustuu tutkimukseen. Kehon muutoksia lähdetään tutkimaan yleensä esimerkiksi verikokeilla. Tämä on nykymaailman hoitoa, ja siihen löytyy oikeanlaiset tekniikat. Ayurveda taas on hyvin vanha ja kotoisin siltä ajalta, kun ei ollut tällaisia keinoja tutkia kehoa, Kavita kertoo.

Oikea elämäntapa selviää kehotyypin avulla

Kavita sanoo, että ensimmäinen olennainen asia ayurvedassa on se, ettei se ole pelkästään terveydenhoitoa.

– Ayurvedassa sanotaan, että vääränlainen ruoka on suurin syy monille sairauksille. Vaivat voivat olla vaikkapa päänsärkyä, vatsakipua tai ilmavaivoja. Usein ilmaantuvat pienet vaivat johtuvat yleisesti ruuasta. Ja miten voi tietää, onko ruoka sopivaa tai sopimatonta? Tähän auttaa oman kehotyypin tunteminen, Kavita kertoo.

– Uudelle asiakkaalle päätetään ensimmäiseksi, mikä on hänen kehotyyppinsä. Ruokaohjeet, ohjeet oikeaan elämäntapaan sekä ennaltaehkäisevät ohjeet annetaan kehotyypin mukaan. Jotkin mausteet voivat olla vääränlaisia ja jotkut mausteet taas saattaisivat auttaa. Oikea ruokavalio on kuitenkin kaikista tärkein asia, jotta keho ei tule epätasapainoiseksi. Kehon epätasapainoisuus saattaa aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa, hän jatkaa.

Kehotyyppejä on yhteensä seitsemän, ja ne perustuvat vataan, pittaan ja kaphaan. Nämä kolme elementtiä rakentavat seitsemän eri kehotyyppiä. Onko Kavita huomannut, että suomalaisilla esiintyisi erityisen paljon jotain tiettyä kehotyyppiä?

– Ei voi sanoa, että ayurvedan mukaan jotain tiettyä kehotyyppiä löytyisi erityisen paljon vaikkapa Suomesta. Ihmisestä voi katsoa, mikä on vatan, pittan ja kaphan luonto. Ennen kuin aloitin Suomessa työskentelyn, niin ajattelin, että suomalaiset ovat rauhallisia, ja heillä on hyvä keho. En kuitenkaan tuntenut vielä kulttuuria, mikä vaikuttaa ihmisten käytökseen. Eiväthän kaikki suomalaiset voi olla rauhallisia kapha-ihmisiä. Nyt olen huomannut, että Suomessakin voi olla esimerkiksi vata-pittan henkilöitä (tuuli ja tuli), Kavita vastaa.

– Ayurvedassa sanotaan, että kymmenet eri asiat vaikuttavat ihmisen tyyppiin: muun muassa missä ihmiset syntyvät, missä he kasvavat, perhe, geenit, mitä he syövät, ilma, vuodenajat ja maan kulttuuri. Maan kulttuuri vaikuttaa yllättävän paljon ihmisen käyttäytymiseen. Tämän takia ihmiset reagoivat eri tavalla katsomatta, mikä heidän luontonsa on, sillä he reagoivat oman maansa tavalla.

Hoidossa tähdätään tasapainoon

Ayurvedan mukaan keho siis oireilee ja sairastuu, jos keho on vääränlaisen ruuan tai hoidon takia epätasapainossa. Miten sairauksia hoidetaan ayurvedassa? Kavita sanoo, että ensimmäiseksi tutkitaan, minkä tyyppinen sairaus on kyseessä.

– Yleensä ayurvedassa sanotaan, että sairaus vähentää tai vahvistaa kehossa jotakin. Ayurvedassa tähdätään tasapainoon: jos kehossa on jotakin liikaa, niin mietitään, miten tätä vähennetään ja jos jotain on liian vähän, niin miten lisätä sitä.

– Ensimmäinen korjauskeino on aina ruokailu: mitä syödään ja ei syödä. Toisena korjauskeinona tulevat erilaiset yrtit ja jopa jotkut mausteet. Ayurvedassa sanotaan, että keittiö on paras apteekki. Mausteethan ovat monessa tapauksessa yrttejä. Viimeinen vaihtoehto on puhdistus, joka tehdään silloin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole.

– Kun kehossa on hyvin vähän oireita, niitä hoidetaan ruuan avulla. Oireita ollessa vähän enemmän, hoito koostuu ruuasta, yrteistä ja mausteista. Oireita ollessa vielä enemmän, niin sitten hoitomuodoksi valitaan puhdistus sekä yrtit, Kavita listaa.

Puhdistuksella tarkoitetaan esimerkiksi oksennusta, ripulia, peräruisketta, kuppausta tai nenätippausta. Peruspuhdistus voidaan tehdä kevyesti myös terveelle ihmiselle. Puhdistuksen hoitomuodot kuulostavat länsimaiseen korvaan hiukan hurjilta, mutta ne ovat peräisin tuhansien vuosien takaa. On tietysti myös sairauksia, kuten kasvaimet, joita ayurvedalla ei voida parantaa ja jotka tarvitsevat länsimaiseen lääketieteeseen perustuvaa hoitoa.

Pulssi ja päivärytmi ovat ayurvedassa tärkeitä

Pulssi on myös tärkeä asia ayurvedassa. Kavitan mukaan pulssi voi näyttää kehotyypin tai mitä sairauksia tällä hetkellä on tai ovatko kehon elementit epätasapainossa vai tasapainoisessa tilanteessa. Mitä esimerkiksi hidas pulssi voi kertoa?

– Pelkästään pulssin nopeus tai hitaus ei ole merkittävää, mutta sen lisäksi esimerkiksi pulssin laatu. Pulssista voi enemmänkin sanoa, mikä kehotyyppi on ja onko kehotyyppi menossa stressiin. Takana on monta asiaa.

Myös päivärytmi on olennainen asia ayurvedassa.

– Päivärytmi on asia, mitä myös länsimaisessa terveydenhuollossa suositellaan: milloin on hyvä herätä, milloin on hyvä, että syödään. Onko elämässä säännöllisyyttä? Rutiinittomuus aiheuttaa elämässä ongelmia, Kavita sanoo.

– Esimerkiksi yötöitä tekevillä ihmisillä unirytmi ja vatsan toiminta ovat helposti hyvin sekaisin. Se vaikuttaa heti elämään. Ayurvedassa on alun perin määritelty, että olisi hyvä herätä neljältä tai viideltä ja harrastaa sen jälkeen liikuntaa ja joogaa. Ayurvedassa neuvotaan myös, että joka päivä pitäisi olla hierontaa. Lisäksi päivärytmiin kuuluvat tietyt ruoka-ajat ja meditaatio.

Nykyisin ei oleteta, että ihminen heräisi aamuneljältä joka aamu ja lähtisi ulos jumppaamaan.

– Pitää muistaa, että ayurveda on monta tuhatta vuotta vanha hoitomuoto. Elämä oli silloin aika erilaista, ja neljältä aamulla heräämiselle oli syynsä. Esimerkiksi sähköä ei ollut. Syy aamu-ulkoilulle on kuitenkin myös se, että aamuneljältä ilmassa on eniten happea, ja myös saasteita on vähemmän. Ei kuitenkaan nytkään voi suositella, että joka aamu heräisi kello 11. Päivärytmi on tärkeä asia sekä länsimaisen katsomuksen että ayurvedan mukaan, koska keho toimii sen mukaan, Kavita sanoo.

Omassa vuodenajassa on oma kehotyyppinsä. Esimerkiksi kesä on pittan, tulen, vuodenaika. Silloin ulkona paistaa aurinko, joka aiheuttaa kuumaa ja imee vettä kehosta. Pitta siis vaikuttaa voimakkaasti kesäisin, vaikkei kehotyyppi olisikaan pitta.

– Suomessa juodaan paljon kahvia, jopa viisi–kuusi kuppia päivässä. Mielestäni se on hiukan liikaa. Talvella ihmiset ehkä pystyvät juomaan näin paljon kahvia, koska on kylmä, ja kahvi on kuumaa. Voi kuitenkin olla, että sama kahvimäärä, kuusi kuppia mustaa kahvia, on liikaa kesäisin ja aiheuttaa närästystä. Mitä eroa? Se on vain vuodenaika. Närästys on pitta-sairaus, kuuma sairaus. Kesä taas on pitta-aika. Tämän takia ruokavalio ja päivärytmi vaihtuvat ayurvedassa hiukan vuodenajan mukaan, Kavita selventää.

Joogalla hoidetaan sekä mieltä että kehoa

Ayurvedaan kuuluu olennaisesti myös jooga. Kavitan mukaan jooga liittyy ayurvedassa siihen, miten terve ihminen voi olla terveempi. Jooga myös rytmittää päivää.

– Jooga-sana tarkoittaa kolmea asiaa: tehtäviä asentoja eli asanoita, hengitystä eli pranaymaa ja kolmantena meditaatiota. Asanatkaan eivät ole pelkkää fyysistä liikuntaa, vaan mukana on psyykkinen puoli. Meditaatio on tärkeä asia kokonaisuudessa, sillä se hoitaa aivoja ja vaikuttaa kehoon. Meditaatio vähentää esimerkiksi migreeniä. Joogan avulla voi lieventää monia sairauksia, ja jos joogaa harrastetaan joka päivä säännöllisesti, niin se estää sairauksia, Kavita sanoo.

Kavita kertoo, että ayurvedan mukaan joogaa tehdään omien voimien ja jaksamisen mukaan. Ayurvedassa ei siis sanota, että joogaa pitäisi harrastaa vaikkapa kaksi tai kolme tuntia päivässä. Tämän takia ihmisen pitää itse katsoa, mitkä hänen omat voimansa ovat ja tehdä joogaa sen mukaan.

Kavita haluaa alleviivata, että ayurveda pitäisi nähdä elämäntapana.

– Ayurveda ei ole ainoastaan terveydenhoitoa, vaan enemmänkin elämäntapa: miten ruokailu ja kaikki vaikuttavat ihmiseen. Mielestäni me voimme hoitaa monia ongelmia ruuan avulla, ja monessa tapauksessa oikeanlaisen elämätavan noudattaminen voi ennaltaehkäistä sairauksia.

– Suomessa ayurvedaa on hankalaa seurata täysin täysipäiväisesti, koska esimerkiksi monia yrttejä ei ole täällä saatavilla. Sekin kuitenkin auttaa, jos ayurvedaa seuraa helpotettuna versiona. Ruoka on niin tärkeä osa, että jos edes tietäisi sen, mitä kannattaa syödä ja mitä ei, niin se jo edistää omaa hyvinvointia, Kavita päättää.

Lue myös:

Emmi Maaranen, emmi.maaranen(at)mtv.fi