Miksi vantaalaisessa varastossa säilytetään intiaanien jäänteitä ja esineitä? MTV esittelee kohutut intiaaniaarteet – näistä Trump kiitteli presidentti Niinistöä

Tällä viikolla kerrottiin, että Yhdysvallat on pyytänyt Suomea palauttamaan Amerikan alkuperäisväestölle kuuluneita ihmisjäänteitä ja hautaesineitä Kansallismuseon kokoelmista. Kyseessä oli ensimmäinen Suomeen esitetty virallinen palautuspyyntö toisesta maasta. Suomi on suostunut pyyntöön.

– Aika paljon erilaisten kulttuuriesineiden palauttamisesta keskustellaan kansainvälisesti, joten valmistaudumme siihen, että pyyntöjä voi tulla enemmänkin, kertoo Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

Lue myös: Suomi luovuttaa Yhdysvalloille alkuperäiskansojen jäänteitä – asia esillä Niinistön ja Trumpin tapaamisessa

Esimerkiksi entiset siirtomaavallat kerryttivät aikanaan museoihin ja yksityiskokoelmiin suuret kulttuurikokoelmat eri puolilta maailmaa. Osa niistä on palautettu tai vaadittu palautettaviksi alkuperäismaihinsa.

Kansallismuseon etnografisissa kokoelmissa on noin 40 000 esinettä Suomen ulkopuolelta. Esineet ovat peräisin ympäri maailmaa, pääosin Euroopan ulkopuolelta.

– Vaikka Suomella ei ole ollut siirtomaita koskaan, suomalaiset ovat matkustaneet, ja sillä tavalla kokoelmat ovat karttuneet, kokoelmista vastaava intendentti Heli Lahdentausta sanoo.

Uudet pyynnöt pohdittaisiin tapauskohtaisesti

Jos uusia pyyntöjä Suomelle esitetään, ne harkitaan tapauskohtaisesti. Koska Yhdysvaltojen pyyntö on luonteeltaan ensimmäinen, sen käsittely luo pohjaa mahdollisille tuleville pyynnöille.

Palautuksia ei Suomessa määrittele mikään lainsäädäntö. Harkinta tehdään eettisin perustein. Anttilan mukaan pyynnöistä pohdittaisiin Kansallismuseon ja pyytäjän oikeutta aineiston hallussapitoon sekä pyytäjän mahdollisuutta hoitaa aineistoa. Myös aineiston luonne vaikuttaa asiaan. Kulttuuriesineet voivat olla neutraaleja ja laillisesti hankittuja, toisaalta kiistanalaisia.

– Australiasta on pyhiä esineitä, joita hyvinkin voidaan pyytää takaisin, Lahdentausta pohtii.

Yhdysvaltojen pyynnön hyväksyminen oli helppoa, koska se koski ihmisjäänteitä. Tapaus oli ainutkertainen, sillä ihmisjäänteitä ei ole enempää Kansallismuseon kokoelmissa, Anttila ja Lahdentausta kertovat.

Erillisharkintaa korostaa myös kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Hänen mukaansa on liian varhaista sanoa, tarvitaanko palautuspyyntöjä tai -prosesseja varten uusia lakeja tai lakimuutoksia.

– Kyseessähän on valtion omaisuus, ja sen luovuttamista koskevia säädöksiä tullaan tässä samalla selvittämään