Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sen perusterveydenhuollon Avohilmo-raporteissa ilmennyt virhe on nyt korjattu. Teknisen virheen takia saattoi saada sellaisen käsityksen, että epämuodostumat, syövät ja rokotteiden haittavaikutukset olisivat olleet dramaattisessa kasvussa.
Avohilmo-rekisteriin ilmoitetaan muun muassa perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton käyntisyyt ja toimenpiteet.
Avohilmo-raportit ovat saatavilla THL:n sivuilla.
Virheelliset tilastot herättivät keskustelua sosiaalisessa mediassa ja varsinkin viestipalvelu Twitterissä.
MTV:n Uutisaamussa puhelimen välityksellä haastatellun THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissasen mukaan lisääntyneet diagnoositiedot ovat kattaneet laajan kirjon erikoissairaanhoidon hoitamia tauteja ja sairauksia.
– Siellä on ollut muun muassa epämuodostumia koskevia tietoja ja syöpien muodostamia tietoja. Muun muassa rokotteiden haittavaikutuksia koskevia tietoja. Myös hyvin paljon muita sellaisia sairaustiloja, joita erikoissairaalat hoitavat, Rissanen kertoi Uutisaamun lähetyksessä.
Koronapandemian aikana keskustelu mahdollisista rokotehaitoista on kiihtynyt entisestään. THL:n edustajan mukaan hyvinvoinnin laitoksen tietojen perusteella rokotushaitat eivät ole lisääntyneet.
– Meidän tietojen mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että rokotushaitat olisivat lisääntyneet. Tämä tieto, joka nyt siellä Avohilmassa näytti olevan, on ihan yksinkertaisesti tekninen virhe. Nyt kun järjestelmää katsoo, niin myös tiedot rokotehaitoista ovat oikein, Rissanen toteaa.
Tietoylijohtajan mukaan virhe johtui siitä, että jostakin syystä sairaaloita koskevat tilastotiedot ovat päätyneet myös perusterveydenhuollon Avohilmon tietoihin.
– Ikään kuin samat tiedot ovat kirjautuneet kahteen kertaan sekä erikoissairaanhoidon tiedoiksi, että perusterveydenhuollon tiedoiksi. Tämä on ihan tekninen virhe, joka on syntynyt siinä, että vuodenvaihteen tienoilla on tehty erilaisia päivityksiä ja uusimisia näihin tietojärjestelmiin.
Tietoja yli sadasta lähteestä päivittäin
Rissanen muistuttaa, että THL ei tuota kyseisiä tietoja vaan tieto ”syntyy” muun muassa terveysasemilla, sairaaloissa ja lääkärikeskuksissa normaalin potilastyön yhteydessä.
Informaatio on kyllä kirjattu terveydenhuollon yksiköissä oikein, mutta siirtovaiheessa tekniikka on pettänyt.
– Näitä kertyy THL:lle noin 140:stä erilaisesta sote-järjestäjän toimittamasta tiedosta ja heidän hallinnoimiensa tietojärjestelmien toimittamina.
– Tämä rajapinta, jossa kaikki tieto siirtyy meille on aika herkkä kaikenlaisille päivityksille.
Virhe on tietoylijohtajan mukaan korjattu.
– Se ei siellä enää vaikuta. Ymmärrämme hyvin, että tästä on syntynyt huolta ja hämmennystä, kun nämä kuitenkin näin oleellisesti liittyvät tähän käsillä olevaan koronatilanteeseen.
THL:lle siirtyy Rissasen mukaan valtavat määrät dataa. Pelkästään tammikuussa hyvinvoinnin laitoksen järjestelmiin on tietoylijohtajan arvion mukaan tullut kymmenen miljoonaa merkintää.
Kaikkiaan THL kerää tietoja viiteentoista isompaan kansalliseen rekisteriin. Kun informaatiota ja järjestelmiä on paljon, niin myös virheen mahdollisuus kasvaa.
– Kyllä tätä tapahtuu [virheitä] koko ajan. Meillä on tarkka laadunvalvontajärjestelmä, että saamme havaitut virheet kuitenkin nopeasti hallintaan.
– Tässä tapauksessa on erityistä se, ja virhe THL:n puolelta, että meillä kesti muutama päivä havaita virhe, Rissanen kertoo.