Tieto annetuista koronarokotteista kulkee tällä hetkellä odotettua heikommin Suomen sisällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Mia Kontio sanoo STT:lle, että ongelma on laaja ja johtuu monesta eri tekijästä.
– Erilaisia ongelmia on todella paljon, hän sanoo.
THL:n rokotusrekisteriin on kirjattu, että suomalaisille olisi annettu reilut 11 000 rokotetta, kun THL arvioi todelliseksi määräksi noin 20 000 annosta, mikä sekin on Kontion mielestä varovainen arvio. Tuoreimmat tiedot ovat perjantailta, koska määriä ei päivitetä viikonloppuna.
Jokaisesta annetusta rokotuksesta pitäisi mennä tieto THL:n rekisteriin automaattisesti.
Suomeen oli saapunut perjantaihin mennessä yhteensä 100 000 Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta. Näistä puolet tuli tällä viikolla, ja suurimpaan osaan kunnista Kontion mukaan vasta perjantaina, joten niitä ei ole vielä ehditty antamaan.
Päivitykset tietojärjestelmiin epäonnistuneet
Ongelmat tiedonkulussa johtuvat muun muassa siitä, että tietoteknisten päivitysten jälkeen yhteys sairaanhoitoyksiköistä valtakunnallisiin järjestelmiin on saattanut lakata toimimasta.
– On ollut isojakin potilastietojärjestelmien toimittajia, joilla on ollut päivitettyjen versioiden kanssa ongelmia saada yhteys toimimaan, Kontio kertoo.
Ongelmia on tullut myös siitä, että yksityiset terveysasemat ovat ensimmäistä kertaa siirtäneet rokotustietoja rokotusrekisteriin. Yksityisillä terveysasemilla on rokotettu hoitohenkilökuntaa.
– Ihan kaikista paikoista tietoa ei vieläkään tule.
Lisäksi teho-osastoilla annetuista rokotteista ei ole siirtynyt tietoa rokotusrekisteriin.
– Siellä on kyllä kirjausmahdollisuus, mutta yhteys Avohilmo-tiedonsiirron kautta tänne meidän rokotusrekisteriin ei ole ollut kunnossa.
Avohilmo on lyhennelmä perusterveydenhuollon hoitoilmoituksesta.
STM: Haasteista keskusteltu myös päättäjätahojen kanssa
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen kertoo lyhyessä sähköpostivastauksessaan STT:lle, että rokotusrekisterin nopeat muutokset eivät ole yksinkertaisia, kun järjestäjiä ja järjestelmiä on erittäin runsaasti.
– Kyseessä on viranomaisrekisteri, jonka haasteista on keskusteltu myös päättäjätahojen kanssa.
Aiemmin rokotusrekisterin kautta on seurattu ainoastaan lasten rokotuskattavuutta ja influenssarokotusten toteutumista.
Kontion mukaan tiedonsiirto-ongelmia on pyritty korjaamaan ennen rokotusten aloittamista.
– Näiden kanssa on kyllä useita kuukausia tehty töitä. Siellä on myös tullut yllätyksiä.
Kontion mukaan useita isoja ongelmia pitäisi saada ratkaistuksi ensi viikolla.
Odotukset kohdistuvat AstraZenecaan
Ensi viikolla Pfizerin ja Biontechin rokotetta on luvassa tulevina viikkoina 50 000 viikossa.
Toiveissa on, että myös juuri myyntiluvan saaneen lääkevalmistaja Modernan rokotetta tulisi ensi viikolla. Ensimmäisessä erässä on kuitenkin vain joitakin tuhansia annoksia. Seuraavat kolme-neljä erää on Kontion mukaan tulossa kahden viikon välein, ja myös ne ovat suhteellisen pieniä.
Odotukset kohdistuvat AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämään valmisteeseen. Jos Euroopan lääkevirasto antaa sille myyntiluvan tammikuussa, rokotemäärien odotetaan kasvavan merkittävästi helmikuussa.
– Sieltä voi tulla ihan satojatuhansia kerrallaan, Kontio sanoo.