Ilmatieteen laitos: Ulkoilman siitepölypitoisuudella ja koronan tartuntatiheydellä on yhteys

1:18
Videolla käydään läpi, miksi koronavirus muuntuu näin nopeasti.

Ulkoilman siitepölypitoisuuden nousulla ja koronaviruksen tartuntatiheyden välillä on havaittu yhteys kansainvälisessä tutkimuksessa, kertoo Ilmatieteen laitos.

Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus selitti yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa 40 prosenttia tartuntatiheyden noususta.

Jo aiemmat tutkimukset ovat todenneet, että siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua viruksia. Koronaviruksen tapauksessa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen, mikä karkeasti vastaa koronavirustartunnan itämisaikaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös viime keväänä rajoitustoimien vaikutusta silloin, kun ilmassa on runsaasti siitepölyä. Ilmatieteen laitos kertoo, että rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa rajoitustoimia ei ollut. Rajoitustoimien aikana ihmiset altistuivat todennäköisesti vähemmän sekä virukselle että siitepölylle.

Ilmatieteen laitos toteaa, että rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa koronan tartuntatiheyttä kymmenillä prosenteilla.

–  On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Mikhail Sofiev sanoo tiedotteessa.

Tutkimusaineisto on koottu yli 30 maasta, ja tutkimukseen osallistui noin 150 tutkijaa ympäri maailmaa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja