Mielenterveysjärjestöt julistivat tänään ympäristöhätätilan. Järjestöjen mukaan ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen ovat merkittäviä uhkia mielenterveydelle. Järjestöt vetoavat hallitukseen ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi alle kahteen asteeseen.
– Ympäristökatastrofit ahdistaa, mehiläisten sukupuutto masentaa, mikromuovia mun elimistössä. Mä en aio luovuttaa! Meillä on vielä toivoa! Tämä on hätähuuto ympäristön puolesta, huutaa teatteriopettaja Ilkka Hautala keuhkojen täydeltä.
Hautala havainnollistaa, miten ympäristöahdistusta voi purkaa huutamalla. Muitakin keinoja toki on.
– Tosi oleellista on, että sanoitetaan niitä tunteita, kerrotaan siitä toiselle, jolloin on mahdollista saada vastakaikua. Tunteiden jakaminen ja tunnistaminen on tärkeää, muistuttaa Nyyti ry:n psykologi Elina Marttinen.
Joka neljäs suomalainen kokee ilmastoahdistusta
Mielenterveysjärjestöt julistivat ympäristöhätätilan, koska ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen uhkaavat myös mielenterveyttä.
– On selvää, että ilmastokriisillä tulee olemaan suuria mielenterveysvaikutuksia ja omalla kampanjalla haluamme tuoda esiin niitä vaikutuksia ja sen tärkeyttä, että yhteiskunnassa tehdään ratkaisuja ilmastokriisin voittamiseksi. Haluamme myös olla vaikuttamassa palvelujärjestelmään ja toki myös ympäristökriisin hoitoon sillä tavalla, että mielenterveysvaikutukset jäisivät vähäisiksi ja niihin olisi tukea saatavilla, sanoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi MIELI Suomen Mielenterveys ry: stä.
Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista ilmastoahdistusta. Nuorten joukossa luku on vielä isompi, yli kolmasosa.
