MLL:n lasten ja nuorten palveluissa ilmastoahdistusta käsitellään tällä hetkellä vain harvakseltaan.
Lasten ja nuorten ilmastoahdistus tulee suurella todennäköisyydellä lisääntymään lähitulevaisuudessa, arvioi Tunne ry:n toiminnanjohtaja Taneli Saari. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia ilmaston- ja ympäristönmuutokseen liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittelyyn esimerkiksi neuvonnan ja erilaisten työpajojen avulla. Saari toimii asiantuntijana myös Mieli Suomen Mielenterveys ry:n koordinoimassa Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeessa.
– Tämä kesä on tuonut hyvin esille, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat olla entistä konkreettisempia täällä Suomessakin. Osa nuorista on jo selvästi ahdistuneempia, ja uskon, että myös lapset tulevat altistumaan näille asioille entistä enemmän. Suomessahan alettiin käsitellä ilmastonmuutosta näkyvämmin vasta vuonna 2018 maailmanlaajuisen ilmastonlämpenemisraportin myötä.
Saaren mukaan lasten ja nuorten ilmastoahdistus voi ilmetä hyvin konkreettisesti ja surua tai suuttumusta voivat aiheuttaa esimerkiksi talvien lämpeneminen, lähimetsän kaataminen tai joidenkin eläinlajien sukupuuttouhka. Lasten ilmastoahdistus voi saada alkunsa monesta suunnasta: uutisista tai sosiaalisesta mediasta, koulussa käsitellyistä teemoista tai esimerkiksi oman lähipiirin puheista.
Korona ja sota huolettavat enemmän
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa ilmastoahdistus näkyy ja kuuluu vain vähän, toteaa MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.
– Tämä on ehkä hieman yllättävääkin siinä mielessä, että palveluissamme havaitut ilmiöt antavat usein hyvän kuvan siitä, mitä lasten ja nuorten maailmassa tapahtuu ja heijastelevat yleensä jo etukäteen sitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten huolet ovat kallistumassa. Esimerkiksi koronapandemiaan liittyvät yhteydenotot ovat edelleen paljon yleisempiä, ja myös sota Ukrainassa puhuttaa lapsia, Pajamäki sanoo.