Rantahuvilapaikoilla on viime vuosina kärsitty sinilevästä ja tilanne on ollut jatkuvasti pahenemaan päin. Tutkijat arvelevat ongelman johtuvan Itämeren suolapulsseista.
Kymmenen vuotta sitten Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola osti saaripaikan Sipoosta. Ostopäätöstä tuki se, että paikka sijaitsi lyhyen automatkan päässä, eikä sinne ollut mantereelta veneellä liian pitkä matka.
Viime vuosina idyllin ylle on kerääntynyt mustia pilviä. Tai pikemminkin sen ympärille on kesäkuukausina muodostunut sameaa hernerokkamaista puuroa.
– Sinilevätilanne on äitynyt niin pahaksi, että heinäkuussa on ollut harvoin niitä päiviä, jolloin olisi voinut pulahtaa uimaan mereen, Metsola sanoo.
Ostopäätöstä tehdessään Metsolalla ei ollut harmainta aavistustakaan siitä, miten karseaksi levätilanne äityy.
– Näppituntumani on se, että vuonna 2016 sinilevää alkoi olla paljon. Kolmena edeltävänä kesänä Itäisellä Uudellamaalla sinilevää on ollut jo todella paljon.
– Ei tämän huvilan ostaminen minua kaduta, mutta ongelma on lisännyt tietoisuuttani Itämeren ekologiasta ja tilanteesta, Metsola sanoo.
Suolapulssit pahentavat sinileväongelmaa
Sinilevän lisääntymisen taustalla Metsola näkee neljän vuoden takaisen poikkeuksellisen suuren suolapulssin Itämerellä. Suolapulssit hapettavat Itämeren pääaltaan syvänteiden vesiä, mutta puskevat samalla vanhaa suolaista, hapetonta ja hyvin ravinteikasta vettä Suomenlahdelle.
Tutkijoiden mukaan pahat sinileväkukinnot vuosina 2017 ja 2018 ovat seurausta tästä.
Suolapulssilla Itämeren alueella tarkoitetaan suurta suolaisen ja hapekkaan veden sisäänvirtausta Pohjanmereltä Itämereen Tanskan salmien kautta.
Viime kesän helteet korostivat Metsolan mukaan sinileväongelmaa. Kaikkialla ongelmaa ei kuitenkaan ole.
– Hyvä muistaa, ettei sinileväongelmaa pidä yleistää. On paljon rantoja, joissa ongelmaa ei ole.
Mökkejä havitellaan levästä huolimatta
Kiinteistövälittäjä Barbro Sundell Saaristovälittäjistä sanoo, ettei hänen kokemuksensa mukaan levätilanteella ole juurikaan vaikutusta mökkikauppaan.
– Sinilevä tulee yhtenä kesänä yhteen paikkaan ja toisena toiseen. Ihmiset, jotka ovat saaristossa olleet, tietävät tämän.
Sundellin mukaan veden ääreltä mökkiä ostavat tietenkin kysyvät levätilanteesta, mutta hän ei muista yhtään tapausta, jossa kauppa olisi jäänyt levätilanteen vuoksi tekemättä.
– Ihmiset tietävät, että levätilanne on se mikä se on. Ehkä tilanteen kanssa on myös opittu elämään.
Sundell ei näe, että levätilanteella olisi hintavaikutusta.
– Kyllä muut asiat vaikuttavat hintoihin kuin levätilanne.
Sundellin mukaan vapaa-asunnon valinnassa mukavuus on tänä päivänä iso määrittävä tekijä.
– Vapaa-ajan helppo tavoitettavuus on ykkösasia. Toisena tulee helppohoitoisuus, eli harva haluaa työleirille lomallaan. Ihmiset haluavat viettää vapaa-aikansa huolettomasti ja helposti.
Loma-asuntojen hinnat laskusuunnassa
Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n (SKVL) markkinaennuste kertoo, että keväällä loma-asuntojen kysyntä on ollut kohtuullisella tasolla, mutta hintataso on laskemaan päin.
Mökkikaupan odotetaan pysyvän valikoivana ja osittain haasteellisena.
Yli viiden prosentin hinnanlaskupaineet ovat kovimmat kiinteistövälittäjät ennusteiden mukaan Suomen lahden rannikolla, Hämeessä ja Pirkanmaalla sekä Pohjanlahden rannikolla ja Pohjanmaalla.
Markkinakatsaus kertoo loma-asunnonostajien olevan hyvin valikoivia. Mukavuudet pitää olla kunnossa ja tieyhteydet perille saakka.