Iivo Niskanen saavutti lauantaina uransa ensimmäisen maailmancupin palkintokorokesijoituksen vapaalla hiihtotavalla. Niskanen oli Nove Mestossa väliaikalähtönä käydyssä 15 kilometrin kilpailussa toinen.
Voiton vienyt, maailmancupia johtava Venäjän Aleksandr Bolshunov löi Niskasen 24,3 sekunnin erolla.
– Se oli alusta saakka räväkkää menoa, vähän sen näköistä, että nyt isketään, MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä paketoi Niskasen suorituksen.
– Vaikka ero Bolshunoviin kasvoi 24 sekuntiin, se kasvoi tasaisesti. Ei ollut sellaista paikkaa, jossa Iivo olisi jäänyt paljon. Bolshunov oli sen noin pari sekuntia per kilometri kovempi koko ajan. Tämä oli Iivon uran paras vapaan kisa ihan kaikilla mittareilla. Sen näki tuloksesta ja siitä, miltä hiihto näytti.
Lauantaina kolmanneksi sivakoinut Norjan Sjur Röthe hävisi Niskaselle 16 sekuntia. Asetelmat ovat sellaiset, että Niskasella on sunnuntaina perinteisen takaa-ajossa vain yksi tavoite: Bolshunovin saavuttaminen ja lyöminen.
– Pitää kuitenkin muistaa, että Bolshunov on niin kova, että siinä täytyy osata pelata taktisesti; ei saa ampua liian kovaa alkuun. Monesti tuollaisessa tilanteessa tulee kiire ajaa kiinni, ja jos ajaa itsensä liian koville, takaa tuleva ryhmä saattaa alkaa saada kiinni, Isometsä toppuuttelee.
– Perusvarmalla suorituksella Iivo on kakkonen, se on melkein jo kirkossa kuulutettua, mutta jos kaikki menee nappiin, Bolshunov on ajettavissa kiinni – ei kovin helposti kyllä. Lisäksi Bolshunov pitää pystyä jättämään matkalla, koska jos mennään loppukiriin, todennäköisyydet eivät ole Iivon puolella.
LUE MYÖS: Iivo Niskanen paljasti, mitä pettymykseen päättyneellä Tour de Skillä tapahtui – "Uskalsin hiihtää pienellä riskillä"
Tekninen, taktinen ja henkinen kulma
Vahvana, jopa maailman parhaana perinteisen menijänä tunnettu Niskanen lähti tälle kaudelle kehittämään vapaan osaamistaan tietoisesti. Lauantai osoitti, että tulosta alkaa tulla.
Isometsä nostaa esiin kolme syytä muutoksen taustalla.
– Hiihtoasento on muuttunut enemmän eteenpäin meneväksi, sellaiseksi, miksi se luisteluhiihdossa meneekin. Muutama vuosi sitten se oli vielä sellaista perinteisen erikoismiehen vapaan hiihtämistä – paino oli taaempana. Nyt siinä on selkeästi sellainen eteenpäin hyökkääminen, eikä muutosta enää tarvita. Se on hienosäätöä vaille valmista.
Pelkkä tekniikan kehittäminen ei maailmancup-tasolla kilpailtaessa kuitenkaan riitä.
– Harjoittelussa pitää panostaa koviin harjoituksiin vapaalla tekniikalla. Hirveän usein käy niin, että jos joku on oikein hyvä perinteisen hiihtäjä, hän tekee valtaosan kovista, kilpailunomaisista harjoituksista perinteisellä. Sitten ihmetellään, kun vapaa ei kulje. Nyt sen näkee, ja tiedänkin, että Iivo on tehnyt erittäin kovia harjoituksia vapaalla. Se on yksi merkittävä muutos sen tekniikan lisäksi.
Kolmas Isometsän esiin nostama muutos on henkinen.
– Se on se, että urheilija alkaa itse uskoa, että voi pärjätä vapaalla. Aiemmin on voinut olla sitä, että vapaan kisaan koetettiin lähteä vain rimpuilemaan. Asenne kisassa ei ole silloin ihan sata. Nyt kun on lähtöviivalla ja oikeastaan jo edellisenä päivänä ajatus, että taistellaan palkintokorokkeesta, se vaikuttaa henkisellä puolella.