Mainos

Ihosyöpäluomet ovat usein "melko mitättömän näköisiä" – julkkisten syövät ovat herätelleet suomalaisia luomitarkastuksiin

6:50
Asiantuntija kertoo videolla melanoomasta.

Osa ihmisistä seuraa aktiivisesti luomiaan ja käy näyttämässä niitä herkästi joko terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai yksityisellä puolella. Tyypillisempää kuitenkin on, ettei uutta luomea huomata tai että olemassa oleva luomi muuttuu niin hitaasti, ettei siihen kiinnitetä huomiota, kertoo Ihosairaalan dosentti ja ihotautien erikoislääkäri Mari Grönroos.

–  Luomet, joista löydetään ihosyöpää, ovat usein melko mitättömän näköisiä, eikä niitä välttämättä osata tunnistaa epäilyttäviksi. Niin sanottu turha lääkärikäynti onkin aina parempi kuin huomaamatta jäänyt ihosyöpä.

Merkittävä osa ihosyövistä löydetään Grönroosin mukaan ihon rutiinitarkastuksissa.

Lääkärikeskus Mehiläisen iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärin Ari Karppisen mukaan uusia luomia tulee jokaiselle keski-ikään asti ilman, että siinä on sinänsä mitään poikkeavaa. Jos luomi on monivärinen, epäsymmetrinen, kutiava, haavautuva tai muuten muista luomista poikkeava tai oireileva, pitäisi sitä käydä näyttämässä lääkärille.

Grönroos neuvoo näyttämään keski-iässä tai vanhemmalla iällä ilmaantuvaa uutta luomea aina lääkärille. Ihosyöpiä diagnosoidaan useimmiten ikääntyneillä.

–  Toisaalta keski-iän jälkeen iholle alkaa ilmaantua täysin hyvänlaatuisia rasvaluomia eli vanhuuden luomia sekä kirsikkaluomia eli hyvänlaatuisia verisuonimuutoksia, Grönroos kertoo.

Moni on tietoinen riskeistä

Ihotautilääkärin vastaanotolle tulevat henkilöt ovat Grönroosin mukaan usein todella tietoisia ihosyövistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Moni löytää motivaation lääkärikäyntiin, kun omassa tuttavapiirissä joltakin on löydetty ihosyöpä.

Grönroosin mukaan myös julkisuudessa esillä olleet ihosyöpätapaukset ovat lisänneet luomitarkastuksiin hakeutumista merkittävästi. Nuorten julkisuuden henkilöiden tarinat ovat herätelleet erityisesti nuoria sen suhteen, että ihosyöpä voi tulla myös nuorelle ja olla varsin huomaamaton.

Esimerkiksi näyttelijä ja mediapersoona Antti Holma on kertonut avoimesti muutaman vuoden takaisesta melanoomastaan, ja sosiaalisen median vaikuttaja Janni Hussi puolestaan avautui hiljattain ihomuutoksestaan, joka diagnosoitiin harvinaiseksi, pahanlaatuiseksi sidekudoskasvaimeksi.

Grönroosin mukaan ei ole lainkaan harvinaista, että luomitarkastuksiin tulee kolmekymppisiä, joilta löydetään esimerkiksi melanoomaa eli kaikkein aggressiivisinta ihosyöpätyyppiä.

Naiset huolestuvat herkemmin

Ari Karppisen mukaan naiset huolestuvat ihomuutoksistaan miehiä herkemmin. Miehille tyypillisempää on, että ihomuutos on päässyt etenemään pitkälle ennen lääkäriin hakeutumista.

Vaikka luomitarkastukset ovat yleisiä, ne eivät läheskään aina johda luomien poistoon. Karppisen mukaan kaikki poistetut luomet tulisi lähettää leikkauksen jälkeen patologille tarkempiin tutkimuksiin. Tämä koskee myös sellaisia luomia ja ihomuutoksia, joihin varsinaista syöpäepäilyä ei liity tai joissa diagnoosi ei ole silmämääräisesti varma.

–  Tulokset ovat paljon useammin hyvänlaatuisia kuin pahanlaatuisia – ja näin tietysti kuuluukin olla, kun kyseessä on henkeä uhkaava sairausepäily, Karppinen toteaa.

Mari Grönroos kertoo, että aiemmin luomia on poistettu aktiivisemmin esimerkiksi hankausalueilta, kuten kainaloista. Koska hankausalueiden luomiin ei kuitenkaan liity lisääntynyttä syöpäriskiä, ei niiden poistoa enää suositella pelkän sijainnin perusteella.

Melanooma on yleistynyt

Pelätyin ihosyöpätyyppi melanooma on yleistynyt Suomessa tasaisesti jo pitkään. Tällä hetkellä Suomessa todetaan noin 1 500 uutta melanoomaa vuosittain.

Merkittävin syy yleistymiseen on eliniän nousu, sillä vaikka melanoomaa todetaan nuorillakin, painottuu se Grönroosin mukaan yhä selvästi eniten vanhempiin ikäluokkiin.

–  Seuraavaksi merkittävin syy lienee matkailussa. Melanooma on vahvasti yhteydessä ihon palamiseen, ja palamiselle altistaa se, että lähdetään talvivalkoisella iholla etelänmatkalle. Riski on suurin, jos iho pääsee palamaan lapsuudessa tai nuoruudessa.

Jos melanooma löydetään ajoissa, on sen paranemisennuste Grönroosin mukaan hyvä. Noin 70 prosenttia melanoomista syntyy suoraan terveelle iholle kohtaan, jossa ei aikaisemmin ole ollut luomea. Vajaa 30 prosenttia melanoomista puolestaan syntyy olemassa oleviin luomiin, jotka lähtevät muuttumaan, kasvamaan tai rikkoutumaan.

Grönroosin mukaan muista ihosyöpätyypeistä tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä liittyvät vahvemmin kokonaisvaltaiseen uv-säteilymäärään, jolle altistutaan lapsesta asti. Tyvisolusyöpä onkin kaikkein yleisin ihosyöpätyyppi. Sitä diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 12 000 tapausta.


Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja