Hyviä uutisia Galápagossaarilta – sukupuuttoon kuolleeksi luultu jättiläiskilpikonnalaji löytyi

Pitkään odotettu hyvä uutinen varmistui, kun kaksi vuotta sitten Fernandinan saarelta löydetty kilpikonnalaji todettiin jättiläiskilpikonnaksi.

Kyseisen jättiläiskilpikonnan luultiin kuolleen sukupuuttoon yli sata vuotta sitten Ecuadoriin kuuluvilla Tyynenmerensaarilla.

Lue myös: Galapagossaarilta yritettiin salakuljettaa matkalaukussa 185 maakilpikonnaa

Vuonna 2019 saariryhmän nuorella ja lähes koskemattomalla Fernandinan saarella otettiin talteen komea kömpijä. Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat vertasivat sen perimää vuonna 1906 Chelonoidis phantasticus -yksilöstä otettuun näytteeseen.

– Sen luultiin kadonneen yli sata vuotta sitten! Olemme vahvistaneet sen olemassaolon, Ecuadorin ympäristöministeri Gustavo Manrique tviittasi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Iäkäs ja pieni yksilö

Kyseinen Fernandinan saaren Galápagosin kilpikonna ei ole enää nuorimmasta tai vetreämmästä päästä.

– Sen iäksi arvioidaan 80–100 vuotta ja se painaa 30 kiloa. Se on hyvin vanha, painaa vähän ja on pienikokoinen, koska se on elänyt eristyksissä saarellaan niin pitkään, sanoo Galápagossaarten kansallispuiston johtaja Danny Rueda.

Lue lisää: Galapagossaarilta löytyi jättimäinen kilpikonna, jonka lajin luultiin kuolleen sukupuuttoon yli 100 vuotta sitten

Kansallispuisto suunnittelee tutkimuksia mahdollisten uusien alalajin yksilöiden löytämiseksi.

Löydetylle Chelonoidis phantasticus -ikäkonnalle ei ilmeisesti ole annettu nimeä, mutta ainakin joillakin saaren jättiläiskilpikonnista on ollut nimi. Erääseen Yksinäiseen Georgeen liittyy tositarina, surullinen sellainen, kuten nimikin kertoo.

Yksinäiselle Georgelle ei löytynyt puolisoa

Se oli lajinsa Pintan saaren jättiläiskilpikonnalajin viimeinen mohikaani, joka kuoli juhannusaattona vuonna 2012, arviolta satavuotiaana. George jäi ilman jälkeläisiä, vaikka vuosikymmeniä sille yritettiin löytää ja sovittaa puolisoa.

Moni maantieteellisesti ja lajillisesti eristäytyneen saariston herkän luonnon eläin- ja kasvilajeista on vaarassa kadota.

Lue lisäksi: Järkyttävät kuvat näyttävät, kuinka muovijäte uhkaa Galapagossaarten ainutlaatuista luontoa – "Rannikoilla on jo roskia, vaikka siellä ei asu ihmisiä"

Saaret liittyvät myös erottamattomasti luonnontieteen historiaan ja kirkkokuntia järkyttäneeseen maailmankuvamme mullistukseen.

Charles Darwin vieraili saarella Beagle-laivan mukana alkusyksystä 1835, onneksi innostuen tulivuorten lisäksi kasvi- ja eläinkunnasta. Darwin vei ainutlaatuisia näytteitä takaisin kotiinsa Englantiin.

"Darwin esitti luonnonvalinnan mekanismin"

Darwin ei ollut ainoa, joka oli miettimässä ja hahmottelemassa evoluutiona tuntemaamme teoriaa elämän synnystä, kehittymisestä ja muuttumisesta.

– Mutta Darwin meni vielä pidemmälle, sillä hän esitti, että juuri luonnonvalinta on evoluution mekanismi. Hän kykeni näkemään kokonaiskuvan ja näytti maailmalle, millä tavoin evoluutio voisi käytännössä toimia, toteaa Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittibiokemisti Paul Nurse tuoreessa Mitä on elämä? -kirjassaan.