Hyväntekeväisyyskysely: Kolmannes ei lahjoita mitään - vain murto-osa lahjoittaa ulkomaille

Tutkimuksesta selviää, että vajaa kolmannes eli 30 % suomalaisista ei lahjoita lainkaan hyväntekeväisyyteen ja suurin osa lahjoittaa vain pieniä summia - alle kymmenen euroa vuodessa.

Yli sadan euron lahjoittajia löytyy 16 prosenttia vastanneista. Välimaastoon jää vielä 19% ryhmä, joka lahjoittaa vuodessa 20-49 euroa.

Ammattikuntien joukossa lahjoittajien tausta yllättää. Mitä enemmän koulutusta, sitä innokkaampi lahjoittaja - tämä pätee yleisesti. Eniten lahjoituksia tekee korkeakoulutuksen saaneiden ryhmä. Varsinaisesti ammattien jakaumassa erottuu yksi yllättävä ryhmä: kotiäidit ja -isät, jotka ovat innokkaimpia kuukausilahjoittajia 25% osuudella. Seuraavaksi ahkerimmin lahjoittavat johtotason työntekijät (21%). Yllättävää on sekin, että työttömät (13%) lahjoittavat kuukausitasolla useammin kuin perustason työntekijät (9%).

– Itsekin olen työtön. Ehkä sitä työtön ymmärtää paremmin sen rahantarpeen, arvioi Jouni Pyhäjärvi.

Ikäihmiset innokkaita lahjoittajia

Ikäluokittain rahapussin nyörit aukeavat herkimmin eläkeikäisiltä - noin 17% yli 55-vuotiaista lahjoittaa säännöllisesti hyväntekeväisyyteen.

– Tottakai pitää auttaa! Leipäjonot pitenevät ja köyhyys lisääntyy, kyllä tarvitaan apua, sanoo eläkeläinen Anna-Liisa Fagernäs.

Eläkeläisten kerhotoveri Mikko Vehniäinen säestää.

– Olen nyt kolme vuotta ollut Unicefin kummitoiminnassa mukana, kahdeksantoista euroa joka kuukausi menee kummitoimintaan, kertoo Vehniäinen.

Noin neljännes suomalaisista lahjoittaa kerran tai pari vuodessa, kuukausittain lahjoittajia on noin kuudennes kansasta.

–Minä teen muuten vapaaehtoistyötä sairaiden parissa. Rahaa lahjoitan yleensä joulun alla, kertoo Jussi Sirviö.

Ulkomaiset kohteet eivät kiinnosta

Suomalaisten into avustaa vain kotimaan kohteita yllättää myös. Jos suomalaiset saavat vapaasti valita, 53 prosenttia valitsee kotimaan kohteen, vain 3 prosenttia lahjoittaa ulkomaille.

– Kotimaan kohde ilman muuta on valintani, sanoo Jussi Sirviö.

Nuoremmissa ikäluokissa ajatellaan toisin.

– Itse lahjoitan mielelläni sellaisiin maihin, jossa lapset tarvitsevat ruokaa. Meillä Suomessa asiat ovat kuitenkin paremmin, sanoo Nea Lindqvist.

Kaikkinensa kummilapsitoiminta onkin suosituin ulkomaisen avun kohde.

– Lahjoitan kummilapselle seitsemän euroa kuussa, lisäksi olen luonnonsuojeluliiton vuosilahjoittaja, kertoo Minna Ylikorpi.

Miehet tukevat sotaveteraaneja

Tutkimus osoittaa myös, että naiset ja miehet ovat erilaisia lahjoittajia. Miehet lahjoittavat useimmin sotaveteraaneille ja käyttävät enemmän rahaa, naiset taas tarjoavat tavaroita,  vapaaehtoistyötä ja suosivat luonnonsuojelua, eläinsuojelua ja lapsia.

– Teen vapaaehtoistyötä SPR:llä, kun huomasin että minulla on lahjoittaa aikaa, sanoo Barbro Bäck-Väisänen.

SPR:lle tavaralahjoituksia paraikaa kärräävä Kaarina Viiliäinen vahvistaa tutkimuksen todeksi.

– Rahaa en oikeastaan lahjoita, mutta tavaralahjoituksia teen usein.

Miehet suosivat lahjoituksissaan sotaveteraanikeräyksiä.

– Ilman muuta, se on tärkeää, sinne annan rahaa, kertoo Jussi Sirviö.

Eläkeläisten kerhossa ymmärretään auttamisen tärkeys - lähes joka kokouksessa kerätään rahaa johonkin.

– Tänä päivänä television kautta tulee köyhyys jokaisen olohuoneeseen. On tärkeää, että sitä pystytään pieneltä osin helpottamaan. Enkä ole yhtään köyhempi, vaikka lahjoitan 18 euroa kummilapsitoimintaan, sanoo Mikko Vehniäinen.

MTV Uutisten tilaaman tutkimuksen teki Think If Laboratories ja siihen haastateltiin yli 1600  suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttia.