Suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia testamenttaamaan varojaan hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF, ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja lasten oikeuksia ajava SOS-Lapsikylä ovat saaneet aiempaa enemmän yhteydenottoja testamenttilahjoitusta suunnittelevilta. Esimerkiksi Amnestylle kulunut vuosi on ollut testamenttauksiin liittyvissä yhteydenotoissa vilkkain vuosiin, kertoo varainhankintapäällikkö Nora Huhta.
Järjestöt ovat mukana parinkymmenen muun kanssa toista vuotta pyörivässä Hyvä testamentti-kampanjassa, jolla halutaan muuttaa Suomen testamenttikulttuuria.
Tämän vuoden aikana sekä yhteydenotot että järjestöille testamenttaaminen ovat lisääntyneet huomattavasti, vahvistaa myös kampanjan lakiasiantuntija, asianajaja Piia Jeremejeff.
– Testamenttiin liittyvät asiat ovat suomaisille vaikeita ja arkoja, mutta viime vuosina on yhä enemmän ymmärretty, että varojaan voi jättää myös itselle tärkeälle järjestölle, Jeremejeff kertoo.
Jeremejeffin mukaan tietoa tarvitaan yhä, sillä arviolta vain 10 prosenttia suomalaisista on laatinut testamentin. Jos testamenttia ei ole tai vainajalla ei ole perillisiä tai lähisukulaisia, valtio perii kuolleen omaisuuden. Joka vuosi reilun 200 suomalaisen jäämistö päätyy valtiolle. Esimerkiksi viime vuonna perillisittä kuolleiden ihmisten jäämistöjen arvo oli noin 40 miljoonaa euroa.
Pienikin summa auttaa
SOS-Lapsikylän varainhankintapäällikkö Kei Heikkilä kertoo, että testamenteilla on ollut keskeinen rooli järjestön toiminnan alusta asti. Niiden turvin on rakennettu kyliä ja rahoitettu niiden toimintaa. Testamenttina saatuja asuntoja taas on käytetty itsenäistyvien nuorten tukiasuntoina.