Hyppy laiturilta mullisti elämän – lisätoivoa suihkuhetkistäkin ammentanut Tuuli, 36, yltänyt myöhemmin arvokisamitaleille

Kouvolalaisen Tuuli Harjun elämä muuttui silmänräpäyksessä hänen ollessaan kaksikymmentävuotias. Harju oli tuolloin ystävänsä mökillä viettämässä kesäpäivää.

– Hyppäsin laiturilta veteen liian jyrkässä kulmassa, minkä vuoksi pääni osui pohjaan. En kuitenkaan menettänyt tajuntaani, vaan pääsin nousemaan pinnalle, Harju kertoo STT:n haastattelussa.

Harjun varsinaiset muistikuvat onnettomuudesta loppuvat tuohon hetkeen. Seuraava kunnollinen muisto on Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, jossa hänet leikattiin. Samalla kävi ilmi, että kaularangan seitsemäs nikama on murtunut. Harju oli neliraajahalvaantunut.

Hän sai voimaa siitä, että kummassakin kädessä oli yhä toimintaa.

– Vaikka sormet eivät toimineetkaan kunnolla, kädet kuitenkin liikkuivat, ja kykenin raapimaan nenääni. En vaipunut missään vaiheessa epätoivoon. Tässä auttoi varmasti se, että olen aina suhtautunut vastoinkäymisiin hyvin rauhallisesti, 37-vuotias Harju kertoo.

Lisätoivoa antoivat suihkuhetket, sillä jaloissa oli pintatuntoa.

– Se antoi toivoa toipumisesta. Jalkojen toimintakyky ei ole kuitenkaan palautunut tuon jälkeen.

Vertaistuki auttoi kuntoutumisessa

Harju vietti sairaalassa useita viikkoja, minkä jälkeen oli edessä siirto puoleksi vuodeksi kuntoutukseen Helsinkiin Validiaan. Oma haasteensa oli pelkkä istumaan nousu.

– Vammautuminen aiheutti muutosta verenpaineeseen, minkä vuoksi menetin tajuntani helposti. Keho alkoi kuitenkin vähitellen tottua tähän, ja pääsin varsin nopeasti siirtymään pyörätuoliin.

Validian olosuhteita Harju pitää erinomaisina. Lisävoimaa antoivat muut kuntoutujat.

– Vertaistuki oli hyvin tärkeää. Oli voimaannuttavaa nähdä, miten eri ihmisten voinnissa tapahtui kohentumista.

Kotiuduttuaan Harjun oli opeteltava uusi arki.

– Pelkäsin kovasti esimerkiksi kaatuvani, jolloin en pääsisi ylös. Minulla oli tämän vuoksi koko ajan puhelin saatavilla. Asiat alkoivat kuitenkin sujua vähitellen, ja arki haki uomansa.

Tanssi tuo nautintoa ja kuntoa

Muutama vuosi loukkaantumisensa jälkeen, vuonna 2011, Harju aloitti pyörätuolitanssin seuratasolla. Seuraavana vuonna hän tutustui SM-tason kilpatanssijaan Timo Pyykköseen, mikä syvensi treenaamista entisestään.

Ajan kuluessa Pyykkösen rooli kasvoi valmentajasta tanssipariksi. Nykyään he ovat myös avopari. Pari on myös niittänyt vahvaa menestystä, sillä meriitteinä on useita Suomen mestaruuksia, EM-pronssi ja MM-kisojen kuudes sija vakiotanssissa Combi 1 -sarjassa. Pari nousi myös vuosina 2018 ja 2019 maailmanlistan kärkipaikalle.

– Itselleni sykähdyttävin hetki on ollut EM-pronssi. Maailmanlistan kärkipaikat ovat toki myös hienoja meriittejä, mutta niissä tulos rakentuu pitkällä aikavälillä.

Seuraava päämäärä ovat ensi syksyn EM-kisat, sillä tähän syksyyn Etelä-Koreaan kaavaillut MM-kisat peruuntuivat koronatilanteen vuoksi.

– Tavoitteena on ehdottomasti mitali. Sitä kohti tehdään päivittäistä työtä.

Pyörätuolitanssi on auttanut paljon myös fyysisen kunnon ylläpidossa.

– Treenaaminen on päivittäistä. Käytän tanssissa apuna korsettia, sillä vatsalihakseni eivät toimi. Positiivista on kuitenkin, että selkä- ja kylkilihasten tila on kohentunut.

– Kannustan muitakin lähtemään rohkeasti uusien asioiden pariin. Kannattaa antaa itselle mahdollisuus tehdä sellaista, mistä nauttii, sanoo siviilielämässä rautakaupassa toimistotöissä työskentelevä Harju.

Lue myös:

    Uusimmat