Elinsiirtopotilaiden verinäytteistä etsitään vastauksia niin SARS-CoV-2-viruksen etenemisen estämiseen kuin elinsiirtopotilaiden lääkehoidon säätämiseen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on alkamassa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa tutkimus, jossa selvitetään suojaavatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytetyt hyljinnänestolääkkeet syklosporiini A tai takrolimuusi SARS-CoV-2-virukselta, ja estääkö jompikumpi näistä COVID-19-taudin vaikean muodon kehittymisen, kerrotaan HUSin lähettämässä tiedotteessa.
Lisäksi tutkimuksessa selvitetään aiemmin mm. kroonisen C-hepatiitin hoitoon käytetyn alisporivir-lääkkeen vastaavia vaikutuksia. Toisin kuin hyljinnänestolääkkeillä, sillä ei ole immuniteettia heikentävää vaikutusta, mutta solututkimuksissa sillä on todettu olevan vaikutus SARS-CoV-1 infektioon.
Lue myös: Suomessa 119 uutta koronatartuntaa – varmistettujen tartuntojen kokonaismäärä on nyt 4 695
– Tutkimuksemme hypoteesina on, että syklosporiini A joko suojaa SARS-CoV-2-virukselta tai estää vaikean COVID-19-taudin muodostumisen, tutkimusryhmän johtaja Satu Kuure Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.
Tutkimukseen rekrytoidaan kontrolliryhmän lisäksi kaksi potilasryhmää, joihin kumpaankin kuuluu 20 yli 40-vuotiasta henkilöä, joille on tehty munuaissiirto ja jotka eivät ole sairastaneet covid-19-tautia.
Tutkijat arvioivat, että ensimmäiset tulokset saadaan alkukesällä. Koko tutkimusaineiston arvellaan olevan koossa ensi keväänä.