Mainos

Huoltovarmuuskeskus vastaa Suomen katastrofivalmiudesta

Kuvitellaanpa, että maailmassa luisuttaisiin laajamittaiseen kriisiin ja tuonti Suomeen tyrehtyisi. Miten suomalaiset pärjäisivät? Riittäisikö ruoka, tuottaisiko teollisuus? Poikkeusolojen huolto- ja pelastustoiminta on jaoteltu niin, että kunnat huolehtivat väestönsuojelusta ja evakuoinneista, aineellisesta puolesta pitää huolta kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus.

Pahan päivän varalle on varustauduttu lisäenergialla, elintarvikkeilla, lääkkeillä ja tekniikalla, jolla pidetään yllä esimerkiksi tietoliikennettä.
-Meidän asianamme on varmistaa, että tuotanto jatkuisi yrityksissä hätätilanteesta huolimatta ja että normaaliolojen kuljetussysteemit toimisivat. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nykyiset varmuusvarastot ovat enimmäkseen yritysten hoidossa, mutta me omistamme ne ja valvomme niitä, Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja Mika Purhonen kertoo.

Energiaa varastoon

Määrällisesti isoin ja tärkein Huoltovarmuuskeskuksen varastoima tuote on energia - erilaiset polttoaineet ja kivihiili. Tärkein siksi, että energiantuotannossa Suomi ei ole omavarainen. Teollisuus on heilahtelevien energiamarkkinoiden armoilla ja viimeksi energiakriisi vuonna 1974 ja Persianlahden sota 1990-luvulla osoittivat, että varastoimiseen on syynsä.

Öljyn varastot sijaitsevat kallioperän syvyyksissä eri puolilla maata. Kivihiiltä säilytetään julkisemmin ja onpa Helsingin Vuosaaressa maisemoitukin sitä viherkumpareiksi.
-Pääkaupunkiseudun varakivihiilestä valtio omistaa noin puolet. Jos varmuusvarastoihin kajotaan - kuten vaikkapa erityisen kylminä talvina on kajottu - ne on välittömästi täydennettävä. Kaiken kaikkiaan varaenergiaa on fossiilisina polttoaineina varastoitu Suomeen varastoitu yhteensä kuutisen miljoonaa tonnia eli noin seitsemän kuukauden tarpeisiin, Purhonen mainitsee.

Top 1500 -lista tärkeimmistä yrityksistä

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomen elintarvikevarastot perustuvat yksinomaan leipä- ja siemenviljaan. Viljasta on laskettu poikkeusoloissa saatavan parhaiten energiaa ja lisäksi sitä on helppo varastoida.

Varastoissa leipäviljaa on noin vuoden tarpeiksi. Siemenviljan suhteen Suomen on pakko olla omavarainen, sillä eurooppalaiset lajikkeet eivät sovi kylmään Pohjolaan. Huonoina satokausina, kuten viime syksykin oli, siemenviljaa joudutaan myymään ja varastojen täyttäminen on viivästynyt.
-Sotatilassa tai muissa vakavissa kriiseissä ryhdyttäisiin säännöstelyyn. Teollisuudessa tämä tarkoittaisi sitä, että valtioneuvosto päättäisi, mille yrityksille varastoista myytäisiin ja mille ei. Tuotannon alkupää varmistettaisiin niin, että kansakunta pysyisi joten kuten tolpillaan, Purhonen valottaa.

Näitä ensi sijalle asetettuja yrityksiä toimipaikkoineen Huoltovarmuuskeskus on listannut noin 1500 kappaletta. Tarkkoja tietoja listasta ei anneta, mutta siinä ovat mukana kaikki yhteiskunnan tuotantoalat suurimpine yrityksineen.
-Näillä yrityksillä on oltava valmiussuunnitelma kriisien varalle, jotta niiden toiminta kaikkinensa sujuisi. Näin normaaliaikana meidän turvaosaamisemme esimerkiksi tietoliikenteen osalta on näiden yritysten käytössä, Purhonen mainitsee.

Entä pitkät kriisit?

Huoltovarmuuskeskuksen pidemmän tähtäimen suunnitelmissa on myös varauduttu vuosia kestävään säännöstelyyn. Silloin ruoantuotantoa muutettaisiin radikaalisti.
-Vaikka onkin hyvin epätodennäköistä, että Suomessa jouduttaisiin menemään kehitysmaatalouteen, vaikuttaisi se nimenomaan juuri viljantuotantoon. Viljasadoista voisi jopa puolet päätyä ihmisten ruoaksi. Normaalioloissahan vastaava luku on 15 prosenttia ja loput syötetään pääosin kotieläintalouteen lihan tuottamiseksi sekä oluen ja alkoholin valmistukseen, Purhonen selvittää.

Pula-aikana myös energiantuotannossa siirryttäisiin omavaraisiin energianlähteisiin, lähinnä puuhun. Purhosen mukaan nykyiset energiayhtiöt pystyisivät lisäämään puuenergian käyttöä noin 8 miljoonaa puukuutiota vuodessa. Nykyisen kaltaiseen sähkötuotantoon puu ei kuitenkaan riittäisi, sillä kaikki voimalaitokset eivät pysty käyttämään sitä hyväkseen. Mutta ei hätää, Huoltovarmuuskeskus on jo ajatellut tätäkin asiaa: teollisuus ryhtyisi tuottamaan liukuhihnalta kaminoita kammareihin.
-Pökköä pesään niin kuin ennen vanhaan, Purhonen huomauttaa.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.