Maailmanlaajuinen pula sähkömekaniikassa käytettävistä komponenteista tulee jatkumaan vielä pitkään. Näin ennustaa STT:lle Elkomit ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää, jonka yhdistys edustaa elektroniikan komponenttien maahantuojia Suomessa.
– Pula on aivan huikea. Ei tällaista tilannetta ole nähty koskaan aikaisemmin, Kankaanpää toteaa.
– Kuparista lähtien kaikkien sähkömekaniikassa käytettävien metallien kysyntä ylittää nyt tarjonnan. Kyse ei siis ole pelkästään siruista eikä edes metalleista, koska muoviosista on myös pulaa.
Siruissa eli piistä valmistettavissa puolijohteissa pula on huutavin. Näitä komponentteja käytetään tänä päivänä lähes kaikkialla: älypuhelimissa, tietokoneissa, datakeskuksissa, teollisuudessa, autoissa, kulutuselektroniikassa ja langattomassa tiedonsiirrossa.
– Puolijohteiden kysynnässä ei ole näköpiirissä minkäänlaista putoamista. Kysyntä päinvastoin kasvaa koko ajan. Yhteiskunnan muuttuessa yhä digitaalisemmaksi komponentteja tarvitaan koko ajan enemmän, Kankaanpää sanoo.
Tilanne voi hänen mukaansa pahimmillaan johtaa siihen, että muutaman sentin arvoisen komponentin puuttuminen estää miljoonan euron laitteen valmistamisen.
– Tai se voi viivästyttää esimerkiksi auton luovutusta omistajalle kuukausilla. Ylipäätään uusien tuotteiden tulo markkinoille on jo hidastunut.
Suomessa S-ryhmään kuuluva Prisma-hypermarketketju kertoi keskiviikkona, että joitakin Black Friday -alennuskampanjan tuotteita tulee olemaan tarjolla hyvin rajallinen määrä. Yhdeksi syyksi ketju ilmoitti maailmanlaajuisen komponenttipulan.
Lue lisää: Riittääkö joulupukin konttiin tänä vuonna täytettä? Tuotepulaa pelkäävät kansalaiset hamstraavat maailmalla lahjoja jo nyt
Investoinnit ovat kalliita
Sirujen raaka-aineen eli piin ylivoimaisesti suurin tuottajamaa on Kiina. Viime vuonna maailmassa tuotettiin noin 8 miljoonaa tonnia piitä, josta Kiinan osuus oli kaksi kolmasosaa. Muita merkittäviä tuottajamaita ovat Venäjä, Brasilia, Norja ja Yhdysvallat.
Neljä viidesosaa piin maailmanlaajuisesta tuotannosta on neljän yhtiön käsissä. Sirujen tuotanto ei ole pysynyt jatkuvasti kasvaneen kysynnän tahdissa.
– Tehtaita eli johdevalimoita on maailmalla aika vähän, ja investoinnit ovat kalliita. Yhden puolijohdetehtaan rakentaminen maksaa kymmeniä miljardeja euroja, Kankaanpää toteaa.
– Vaikka investoinnit saadaan lopulta pyörimään, kysynnän ja tarjonnan kova epätasapaino ei poistu nopeasti. Sirujen kysyntä on vain yksinkertaisesti niin valtava.
Kankaanpää arvelee, että tilanne tulee lopulta kääntymään päälaelleen eli komponenttien ylitarjontaan, mutta siinä kestää vielä pitkään.
– Valitettavasti tämä tilanne kestää kauan. Aiemmin uumoiltiin, että pula olisi ensi vuonna ohi, mutta nyt ei näytä siltä.
Puolijohteiden kysyntää lisäävät entisestään lähitulevaisuudessa muun muassa liikenteen sähköistyminen ja siirtyminen 5g-verkkoteknologiaan.
– Esimerkiksi yhteen datakeskukseen menee tonneittain komponenttitavaraa, ja niitä rakennetaan koko ajan lisää, Kankaanpää sanoo.
Hybridiautoissa on kolme kertaa enemmän puolijohteita kuin polttomoottoriautoissa, ja täyssähköautoissa puolestaan on kolme kertaa enemmän puolijohteita kuin hybrideissä.
Lue lisää: Komponenttipula jatkuu ja konttilaivat seisovat, mikä heijastuu myös Suomeen: "Lähes jokaisessa tuotekategoriassa näkyy"
Tutkija: Kuluttajat etsivät vaihtoehtoja, jos tilanne jatkuu
Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta sanoo, että komponenttipulalla voi olla ekologisesti myönteinen kääntöpuolensa.
– Kovasti pitkittyessään tilanne voi johtaa siihen, että ihmiset turvautuvat erilaisiin vuokraus- ja leasing-järjestelmiin. Myös käytettyjen laitteiden kysyntä voi kasvaa.
– Molemmat ovat ihan tervetulleita ilmiöitä. On selvää, että huoleton kuluttaminen alkaa olla loppuun kuljettu tie. Siitä syntyvä jätemäärä on ihan mieletön.
Heinosen mukaan esimerkiksi uusi auto on perinteisesti ollut hyödyke, jota on totuttu odottamaan. Tietokoneille ja mobiililaitteille voi sen sijaan olla akuutimpi tarve.
– Reaalisosialismin aikaanhan Ladoja odotettiin helposti vuosi tai pari. Nykyäänkin uuden auton ostamisessa kestää joka tapauksessa aikaa, Heinonen toteaa.
– Jos taas tietokone menee rikki, voi olla hyvin tärkeää saada uusi tilalle tai vanha korjattua nopeasti. Pandemian aikana näiden laitteiden merkitys on työnteossa kasvanut entisestään.
Tavaroiden jakamiseen perustuvat yhteiskäyttöjärjestelmät ovat Heinosen mukaan suunta, johon yhteiskunnan täytyisi pyrkiä, oli komponenteista pulaa tai ei.
– Kaikkea ei välttämättä tarvitse itse omistaa. Jakamispalveluita tarvitaan lisää ilmastonmuutosongelman ratkaisemiseksi. Tosin nämäkin ratkaisut ovat usein teknologiasta riippuvaisia.