Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen ilmoitetaan entistä useammin julmasta kiusaamisesta.
MML:n pääsihteeri Mirjam Kalland sanoo, että myös päivähoidosta ja koulusta on kerrottu lapsista ja nuorista, joilla on vaikeuksia asettua toisen ihmisen asemaan ja jotka elävät "mulle tänne kaikki heti -maailmassa".
Syitä empatiakyvyttömyyteen löytyy Kallandin mukaan monia. Hän painottaa, että ihmiset oppivat kohtelemaan muita hyvin, kun heitä itseään on kohdeltu hyvin ja empaattisesti.
– Lapsi ja vielä nuorikin tarvitsee jatkuvaa opastusta, miten ottaa toiset huomioon. Kyky olla kiinnostunut ihmisistä on myötäsyntyistä, mutta huono kohtelu voi vaurioittaa sitä.
Lamanlapsista vihaisia aikuisia
Lamavuosien lapsista kasvoi huonovointisia aikuisia, arvioi Kalland.
– Kun on tutkittu vuonna 1987 syntyneitä ja siitä eteenpäin, mielenterveyshäiriöitä on havaittu aika paljon. Näiden ihmisten kasvuvuodet osuivat juuri 1990-luvun syvimpiin lamavuosiin.
– Me maksamme nyt virheistä, jotka tehtiin 90-luvun lamassa, kun resursseja leikattiin. Kun palveluja heikennetään, eniten kärsivät juuri ne, joilla olisi tarvetta palveluille.
Kallandin mielestä Suomesta löytyy ammattilaisia ja osaamista nuorten tueksi, mutta ei resursseja.
Älä syytä, kuuntele
Pääsihteeri Mirjam Kalland painottaa, että kaikki muutokset lapsen tai nuoren normaalissa käytöksessä on syytä panna merkille.
– Lasta voi auttaa lähestymällä häntä myötämielisesti. Aikuisen on myös oltava valmis sietämään lapsen tai nuoren pahan olon tunnetta.
– Miksi-kysymysten sijaan on hyvä pyytää kertomaan omin sanoin, mitä on tapahtunut ja mitä ajatuksia tapahtuma synnyttää. On myös syytä muistaa, että kärsivä lapsi oireilee tavoilla, jotka eivät välttämättä herätä myötätuntoa. Mutta jos lapsi tai nuori käyttäytyy aikuisen näkökulmasta huonosti, hän yrittää aina kertoa jotain.