Hullu lukiokiista: Vesi viiniksi ja muita satuja - vai historiaa?

Yleissivistys ei kuulu nykyajan suurimpiin suomalaisiin prioriteetteihin, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän joulun alla julkistamat ehdotukset lukio-opetuksen uudistamiseksi kertovat, ettei se kaikkia huoleta.

Työryhmä esittää kolmea mallia, joista kahdessa lukiolaisilla ei olisi yhtään pakollista kurssia reaaliaineita, kuten biologiaa, maantiedettä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kemiaa tai fysiikkaa.

Sen sijaan terveystiedossa ja uskonnossa tai elämänkatsomustiedossa olisi yksi pakollinen kurssi.

Esitys kuulostaa uskomattomalta, mutta se on täyttä totta.

Asia hautautui joulunpyhiin, mutta nyt siitä on alkamassa reipas poliittinen tappelu. Onneksi. Se voi estää suurimmat pöljyydet ennen kuin malli otetaan käyttöön elokuussa 2016.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) älähti blogissaan historianopetuksen puolesta - ja oikeassa on.

Tuomiojan mukaan esityksiä kaikille annettavan historianopetuksen poistamisesta vapaan valinnaisuuden lisäämiseksi on syytä kavahtaa. Jos muutoksia tehdään, Tuomiojan mukaan olisi päinvastoin perustellumpaa lisätä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä - ja poistaa vaikka uskonnonopetus.

Oikein!

Mutta olikin arvattavissa, että meillä jopa hallitukseen asti puolivahingossa päässyt uskontopuolue - kristillisdemokraatit - kimmastui.  Asialle laitettu eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Ostman (kd.) tyrmäsi tietenkin Tuomiojan ajatukset, mutta Östmanin perustelu on suorastaan irvokas:

Hänen mukaansa esimerkiksi perhesurmat ja kouluampumiset kertovat siitä, että olisi jopa tarvetta lisätä uskonnon opetusta.

Silläköhän ne olisi estetty, uskonnon opetuksella?

Uskokoon ken lystää.

Perustelu on hävytön, kun sitä tarkemmin miettii.

Vaikka lukiotasolla ei enää luetakaan satuja ja tarinoita siitä kirvesmiehen pojasta, joka muutti vedet viiniksi, käveli vetten päällä ja ajoi hulluuden sikalaumaan, sinänsä aiheellista kirkkohistoriaa voi opiskella historian yhteydessä ja muiden uskontojen asema maailmassa sijoittuu vaikka yhteiskuntaoppiin.

Naapurissa Venäjällä tahti on toinen. Siellä kirjoitetaan historia ensin uusiksi, itselle sopivaksi ja sitten sitä opiskellaan.

Siinäkin mielessä olisi hyvä, että Suomessa ainakin lukiolaiset tietäisivät edes  talvi- ja jatkosodan syntyvaiheet. Historia kertoo myös sen, että EU:kin on muuta kuin passi ja hammasharja tai perussuomalaisten kauhukuva itsenäisyyttä jyystävästä eurooppalaisesta karieksessta.

Ylipäätään historian kautta on mahdollista löytää paikkansa maailmassa, mutta sivistysministeriön työryhmä ajattelee kaiketi, että historia hoituu netin sota- ja taistelupelien välityksellä - ja sitä kautta tulisi kai  sitä nykyään niin tärkeää "pelialan osaamista".  

Tästä aiheesta voisi jatkaa loputtomiin, mutta todettakoon lopputiivistys: Tuomioja on oikeassa, Östman väärässä.

Toivottavasti opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuuntelee vanhempaa aatetoveriaan.

Siunatuksi lopuksi:

Jos työryhmän ehdotus räikeimmillään toteutuu - eli uskonto säilyy pakollisena, historia ei - täällä on turha naureskella kaiken maailman koraanikouluille.

Keskustelua pakkoruotsista ei sitten kannata sotkea tähän.

Timo Haapala