Huijarinainen pääsi aina helposti kassaan käsiksi - Oikeus: "Suunnitelmallinen tekotapa"

40-vuotias nainen käytti samaa tapaa kahdeksassa eri varkaudessa. Hän esiintyi aina työharjoittelijana ja tyhjensi kassan ensimmäisenä ja ainoana työpäivänään.

Vantaan käräjäoikeus langetti naiselle tuomion viime perjantaina.

Ensimmäinen varkaus tekosarjasta tapahtui perjantaipäivänä toukokuun lopussa 2014. Nainen tarjoutui ja pääsi työharjoitteluun Mustion Siwaan Raaseporissa.

Hän vei myymälän kassasta 20 euroa, aikaviivekassasta 150 euroa ja kassakaapista 670 euroa sekä arpoja.

Seuraavana tiistaina oli vuorossa Halikon Shell. Taas nainen tekeytyi työharjoittelijaksi ja sai huoltoaseman kassasta 348 euroa, arpoja ja kolmenkymmenen euron arvosta puhelinseteleitä.

Torstaina nainen oli työharjoittelijana Kivihovin Teboililla. Sieltä lähti 500 euroa. Lauantaina Hyvinkään Teboililta nainen vei kassasta 350 euroa.

Seuraavana maanantaina kohteena oli Karjaan Shell, josta nainen varasti 455 euroa. Kesäkuun alussa nainen vei samaan tekotapaan luottaen Nurmijärven R-kioskista 750 euroa.

Tammikuussa 2015 nainen vei vielä Vantaan Molly Malone’s -ravintolasta 800 euroa ja Klaukkalan Pub Nikolaista 230 euroa. Tekotapa oli kaikissa sama.

Oikeudessa nainen myönsi rahavarkaudet. Kaikki rahat jäivät kateisiin.

Kiire saada työharjoittelua

Karjaan Shellin edustaja kertoi oikeudessa, että nainen oli kertonut puhelimessa käyvänsä koulua ja tarvitsevansa kiireellisesti harjoittelupaikan.

Tähän oli huoltoasemalla suostuttu ja nainen oli ollut töissä kello 16-20.

Edustajan mukaan harjoittelijoita ei ollut tapana jättää yksin, mutta näin oli käynyt toisen työntekijän mentyä vaihtamaan kaasupulloa.

Myöhemmin tarkastetulta valvontakameran nauhalta näkyi selkeästi kuinka nainen otti kassasta rahaa.

Nurmijärven R-kioskille nainen oli tullut aamuyhdeksältä ja poistunut iltapäiväkahdelta hammaslääkäriin. Sen jälkeen naista ei ollut näkynyt.  Illalla selvisi, että kassasta puuttui 750 euroa. Kioskinpitäjä kuvasi naista kyllä hyvin päteväksi työntekijäksi.

Aiempia tuomioita

41-vuotiaalta naiselta löytyy petoksista entisyyttä.  Hänet oli vuosina 2004-2005 tuomittu useista omaisuus- ja varallisuusrikoksista ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. 

Huhti-toukokuussa 2013 nainen esiintyi sosiaalityöntekijänä ja sai valtimolaisen miehen lähettämään rahaa rahavaikeuksissa olevalle toimeentuloasiakkaalle. Nainen lupasi, että sosiaalitoimi palauttaa rahat.

Mies uskoi ja lähetti rahaa useassa erässä. Tosin osan hän joutui lainaamaan tutuiltaan ja myös ottamaan pikavippejä. Kyse oli kaikkiaan 11000 eurosta.

Samoihin aikoihin toinen mies lähetti naiselle 900 euroa, kun nainen lupasi muuttaa Joensuuhun.

Heinäkuussa 2013 hän sai Somerolla miehen ”lainaamaan” hänelle kuudella kerralla yhteensä noin 1600 euroa. Tuomio tuli petoksesta, koska oikeuden mukaan lainoja ei ollut tarkoituskaan maksaa takaisin.

Syksyllä 2013 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus punnitsi ehdottoman vankeusrangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun välillä. Yhdyskuntapalveluselvityksen mukaan nainen oli pyrkinyt jättämään rikollisen elämäntavan ja oli motivoitunut yhdyskuntapalveluun.

Käräjäoikeus langetti marraskuussa 2013 naiselle kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijaan kaksisataa tuntia yhdyskuntapalvelua. Helmikuussa 2014 Itä-Suomen hovioikeus vahvisti sen.

Tästä meni kolme kuukautta uuden varkaussarjan aloittamiseen.

Uusi tuomio

Nyt viime viikolla Vantaan käräjäoikeus punnitsi jälleen rangaistusseuraamusta. Vankeusrangaistus oli selvä, mutta oikeus harkitsi voitaisiinko se muuntaa vielä uudeksi yhdyskuntapalveluksi tai valvontarangaistukseksi.

Vanhasta, helmikuussa 2014 hovioikeuden vahvistamasta 200 tunnin yhdyskuntapalvelusta oli kaksi vuotta myöhemmin suorittamatta vielä 136 tuntia.

Syyttäjä piti ainoana mahdollisuutena ehdotonta vankeutta.

Oikeudessa nainen kertoi muuttaneensa pois entiseltä asuinpaikkakunnaltaan kahden lapsensa kanssa ja kolmas on syntymässä syksyllä. Nykyisellä kotipaikkakunnalla on myös vankka tukiverkosto. Yhdyskuntapalvelun työpaikka oli vaihtunut hänestä riippumattomasta syystä, mikä viivästytti rangaistuksen suorittamatta.

Seuraamusselvitysten mukaan naisella oli edellytykset selvitä sekä yhdyskuntapalvelusta että valvontarangaistuksesta.

Oikeus ei passittanut naista vankilaan, vaan määräsi neljän kuukauden valvontarangaistuksen. Myöskään suorittamatta ollutta 136 tunnin yhdyskuntapalvelua ei muunnettu vankeudeksi.

Valvontarangaistus tarkoittaa sitä, että naisen liikkeitä valvotaan jalkapannalla ja hän saa poistua asunnosta vain ennaltasovitun ohjelman mukaisesti.

Lue myös:

    Uusimmat