Mikä motivoi lapsia harrastamaan ilman menestyspaineita? Jalkapallovalmentaja toivoisi, että tätä kysyttäisiin myös harrastusmahdollisuuksien toteuttajilta.
Pienen jalkapalloseuran valmentaja kertoo Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että vanhemmilla on suuri rooli lapsen motivaation ylläpitämisessä. Hän toivoo, että harrastuksessa kulkevien lasten vanhemmat pistäytyisivät edes silloin tällöin kentän laidalla kannustamassa jälkikasvuaan.
Valmentaja kertoo toimivansa joukkueessa, jossa kaikki pelaajat otetaan avosylin vastaan, valmennus tapahtuu myönteisen kautta eikä epäonnistumisesta huudeta.
Hän ajattelee, että jos valmentaja antaa oman panoksensa harrastukselle, pelaajat ja vanhemmat kiittävät. Tosiasiassa vastaanotto on kuitenkin päinvastaista:
– Harjoituksissa käydään harvoin, niihin tullaan milloin sattuu, varusteet ovat jatkuvasti puutteellisia, treenit käytetään kaverin kanssa painimiseen ja valmentajan päälle puhumiseen ja niin edelleen, nimimerkillä Lopen uupunut koutsi kirjoittaa.
Harjoituksissa roikkuvat, motivaatiopuutteiset harrastajat vievät ilon motivoituneilta pelaajilta, valmentaja kuvailee.
Hänen mielestään vanhempien osoittama kiinnostus lapsen harrastusta kohtaan motivoisi häiriökäyttäytyvää lasta paremmin kuin jäähyt tai viestit kotiin.
– Vanhempia ei näy kentän laidalla, ja muutenkin jotkut heistä tuntuvat luistavan vastuusta asiassa kuin asiassa. Jo pelkkä harjoituksiin ja peleihin ilmoittautuminen tuntuu olevan vanhemmille ylivoimainen tehtävä.