Niin sanotuilla hitas-asunnoilla keinottelu on muuttunut yhä yleisemmäksi, kertoo Helsingin Sanomien tuore selvitys. Keinottelu ei ole laitonta, mutta se voidaan nähdä järjestelmän hengen vastaisena.
Helsinkiin 1970-luvulla luodun järjestelmän tarkoitus oli tarjota pieni- ja keskituloisille palkansaajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja.
Viime vuosina asuntoja ovat kuitenkin hankkineet myös hyvätuloiset asuntokeinottelijat, kertoo HS. Heidän toiminnalleen ei voi tehdä mitään, sillä laki ei kiellä useampien hitas-asuntojen ostamista sijoitusasunnoiksi.
Vuonna 2011 Helsingin kaupunki tosin muutti hitas-sääntöjä siten, ettei uuden hitas-asunnon ostaminen ole enää mahdollista, jos jo ennestään omistaa sellaisen.
Vanhoja kohteita saa kuitenkin ostaa edelleen vapaasti.
Useamman kuin yhden hitas-asunnon omistajia yhteensä 330
Helsingin hitas-keisari on HS:n mukaan yli 100 000 euroa vuodessa tienaava pienen yrityksen toimitusjohtaja. Hän omistaa kymmenen hitas-asuntoa, jotka hän on hankkinut yhtä lukuunottamatta viimeisen seitsemän vuoden aikana.
HS:n seurannan mukaan useamman kuin yhden hitas-asunnon omistajien määrä 2010-luvulla tuplaantunut. Vuonna 2012 heitä oli 160, tänä vuonna jopa 330.
Hitas-asunnon omistajia on kuitenkin kaikenkaikkiaan noin 20 000, joten keinottelijat ovat omistajien marginaalissa.
Valtuustossa aloite järjestelmän muuttamisesta
Jotta keinottelua voisi estää, pitäisi myös sääntöjä muuttaa.
Helsingin kaupunginvaltuustossa asia on edennyt hitaasti. Tiivistettynä: oikeisto vastustaa mallia koska se mahdollistaa keinottelun, vasemmisto taas puolustaa järjestelmää, koska se ehkäisee alueiden eriytymistä.
Yksi valtuuston ponsialoitteista käsittelee juuri hitas-järjestelmän muuttamista sellaiseksi, ettei asuntoja voisi haalia sijoituskohteiksi. Valmistelu kestää kuitenkin vähintään vuoden.